Kaakkois-Suomessa keskusta menetti tärkeitä kuntia ja Jari Lepän – vaaleissa pidetään kiinni kolmesta kansanedustajasta
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa korkatun Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueelle mahtuu kolme maakuntaa ja neljä keskustapiiriä.
Maakuntia ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, keskustapiirejä puolestaan Karjala, Etelä-Savo, Itä-Savo sekä Kymenlaakso.
Entinen Kymen vaalipiiri on pitkään ollut SDP:n valtakuntaa, mutta Voikkaan paperitehtaan alasajo toi perussuomalaiset vahvaksi haastajaksi. Viime eduskuntavaaleissa SDP sai 24,4 prosentin kannatuksen Kaakkois-Suomessa. Perussuomalaisilla se oli 18,9, kokoomuksella 18,1 ja keskustalla 16,6.
Kansanedustajia SDP:llä on nyt viisi ja perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella ja keskustalla kummallakin kolme.
Keskusta menetti viime vaaleissa kaksi kansanedustajaa Kaakkois-Suomesta. Eduskunnasta tippui kouvolalainen Markku Pakkanen, mutta hän on jälleen ehdolla kevään vaaleissa. Kimmo Tiilikainen vaihtoi vaalipiirinsä Helsinkiin jo kuntavaaleihin 2017, mikä rokotti keskustaa Kaakkois-Suomessa.
Keskustan iskukyky kevään 2019 vaaleissa oli huomattavasti heikompi kuin neljä vuotta aiemmin, mikä merkitsi Kaakkois-Suomessa 8,6 prosenttiyksikön pudotusta kannatuksessa.
Istuvista keskustan kansanedustajista ehdolla ovat savonlinnalainen Hanna Kosonen ja lappeenrantalainen Ari Torniainen. Keskustan tilannetta vaikeuttaa se, että sen listalta eniten ääniä kerännyt entinen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Etelä-Savon Pertunmaalta jättää nyt eduskunnan.
Nollaehdokkaita meillä ei ole.
Itä- ja Etelä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti.
Kaakkois-Suomen vaalipiirin ylivoimainen ääniharava eduskuntavaaleissa 2019 oli kokoomuksen Antti Häkkänen. Yli 20 000 ääntä on merkittävä potti valtakunnallisestikin. Vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä vaalipiirin top kolme oli SDP:n Sirpa Paatero, perussuomalaisten Juho Eerola ja Antti Häkkänen. Kolmikko on jälleen ehdolla.
Neljännellä sijalla tuli keskustan Jari Leppä. Hanna Kosonen oli yhdeksäs ja Ari Torniainen oli 17 ehdokkaan joukossa sijalla 14. Karjalan piirin Torniainen on edustanut kansaa Arkadianmäellä jo kolme vaalikautta.
Kolmannelle kaudelle pyrkivä Itä-Savon piirin ehdokas Kosonen on meritoitunut tällä kaudella tiede- ja kulttuuriministerinä sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana. Itä-Savon toinen ehdokas Vesa Kallio on toiminut yli kaksikymmentä vuotta MTK Etelä-Savon toiminnanjohtajana.
Kansanedustajien määrässä keskustalta on otettu Itä-Suomessa jo lähes kaikki löysät pois, mutta kolmen kansanedustajan pitäminen on silti kovan työn takana tässä kannatustilanteessa.
Kaakkois-Suomessa väki on vähentynyt, ja sen vuoksi sieltä valitaan nyt 15 kansanedustajaa entisen 17 sijaan. Sekin nostaa läpipääsyn kynnystä.
Kaiken kukkuraksi vaalipiiri menetti kolme kuntaa muihin maakuntiin vuoden 2021 alusta. Toiveet maakunnan vaihtamisesta liittyivät siihen, mihin työmatkaliikenne ja palvelut suuntautuvat. Iitti lähti samalla osaksi Hämeen vaalipiiriä, mikä on suuri harmi Kymenlaakson Keskustalle. Etelä-Savolle kuuluneet Heinävesi ja Joroinen ovat nyt Savo-Karjalan vaalipiirissä.
Hallituksen esityksessä luki, että Heinäveden, Iitin ja Joroisten siirtäminen pois Kaakkois-Suomen vaalipiiristä vähentää vaalipiirin asukaslukua 14 397 asukkaalla, mikä vastaa laskennallisesti noin puolta kansanedustajan paikkaa.
Kaakkois-Suomen Keskustan näkökulmasta nämä puolueen vahvoihin kannatusalueisiin kuuluvat kunnat suorastaan riistettiin.
– Kyllä meillä kova kilpailu täällä on, jotta pystymme säilyttämään asemamme. Mutta uskomme kyllä itseemme ja tulemme tekemään tiukasti töitä, jotta säilytämme ne kolme kansanedustajan paikkaa, Itä- ja Etelä-Savon keskustapiirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti sanoo.
Lepän äänille on ottajia, hän toteaa.
– Nollaehdokkaita meillä ei ole. Tarkoitan nollaehdokkailla sellaista, joka olisi antanut nimensä, mutta sitten ei takapuoltaan penkistä nostaisi. Kaikki ovat liikkeellä, mistä olen erittäin tyytyväinen, Juuti lisää.
Keskustalla menee lujaa Itä- ja Etelä-Savon kunnissa. Aluevaaleissa Liike Nytin rynnistys jätti kuitenkin keskustan hopealle Savonlinnassa, ja syynä oli lääkäri Panu Peitsaron saama äänivyöry. Peitsaro pyrkii nyt myös eduskuntaan.
Aluevaalien alla Peitsaro ajoi Savonlinnan seutua Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen. Keskustan Kosonen ei tukenut ajatusta siitä, että Pohjois-Savon suunta pelastaisi Savonlinnan sairaalan. Pohjois-Savon päättäjät eivät myöskään halunneet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntia maakuntaansa.
Kosonen pääsi loppuvuodesta juhlimaan sitä, että Etelä-Savolla on oikeus pitää kahta keskussairaalaa.
– Saattaa olla, että Peitsaro joutuu etsimään uusia teemoja, Kymenlaakson Keskustan toiminnanjohtaja Sami Porkka sanoo.
Hän kehuu Kymenlaakson keskustan ehdokasporukkaa hyvin yhteen pelaavaksi ja monipuoliseksi. Nuorin ehdokas on 18-vuotias.
Porkka kertoo, että koko vaalipiirissä kansalaisia kiinnostavat terveydenhoidon lisäksi metsätalous sekä se, miten Venäjän läheisyyden tuoma toimeentulon menetys paikataan Itä-Suomessa.
Kymenlaakso on keskustalle vaikeampaa aluetta. SDP:n hallitsemassa Kotkassa keskusta sai viime kuntavaaleissa vain 2,3 prosentin kannatuksen, Kouvolassa puolue keräsi 12,4 prosenttia äänistä.
Karjalan piirin kaikki ehdokkaat tulevat Lappeenrannasta, mutta sinne myös asutus on keskittynyt.
Etelä-Karjalan maakunnassa on noin 125 000 ihmistä, joista 75 000 asuu Lappeenrannassa. Noin 25 000 on imatralaisia ja saman verran väkeä asuu maalaiskunnissa, Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen kertoo.
Hänkin korostaa sitä, että Etelä-Karjalan taloudellinen maantiede muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Viiden miljoonan asukkaan Pietari oli ennen lähellä. Lappeenrannan ja Imatran katukuvat muuttuivat myös. Alueen matkailijoista ja kylpyläkävijöistä merkittävä osa oli venäläisiä.
– Jos keskusta haluaa tehdä vahvaa aluepolitiikkaa, niin nimenomaan Itä-Suomi-työtä pitää jatkaa. Tässä uhkaa muuten käydä niin, että alueellinen polarisaatio Itä- ja Länsi-Suomen välillä vain kasvaa, Kuittinen sanoo.
Hän muistuttaa, että Lappi on saanut muuttovoittoa ja Kainuussakin matkailu ja kaivostoiminta vetävät väkeä, mutta Kaakkois-Suomessa tilanne toinen. Savonlinna ja Kouvola ovat olleet korkealla muuttotappiotilastoissa.
Kaakkois-Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat
Jenny Hasu, Kouvola, johtava neuvonantaja, FM, 36
Tapio Honkamaa, Mikkeli, filosofian maisteri, 67
Laura Hämäläinen, Mikkeli, YTK, kansanedustajan avustaja, 27
Johanna Ikävalko, Lappeenranta, YTK, opettaja, 44
Frans Jaatinen, Juva, maatalousyrittäjä, 37
Vesa Kallio, Mikkeli, toiminnanjohtaja, MMM, 55
Jari Karhu, Lappeenranta, insinööri, yrittäjä, 59
Hanna Kosonen, Savonlinna, kansanedustaja, 46
Jussi Kukkurainen, Kouvola, opiskelija, 18
Eveliina Lohko, Lappeenranta, palvelupäällikkö, 42
Maritta Mynttinen, Hirvensalmi, kenttäjohtaja, terveystieteiden maisteri, 53
Markku Pakkanen, kuljetusyrittäjä, Kouvola, 62
Susanna Pirttiaho, Kangasniemi, palvelujohtaja, YTM, 44
Ari Torniainen, Lappeenranta, kansanedustaja, rakennusinsinööri, 66
Riikka Turunen, Pyhtää, röntgenhoitaja (AMK), 44
Suomenmaan juttusarjassa käydään läpi kaikki eduskuntavaalien vaalipiirit keskustan näkökulmasta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.