"Herrat haukutaan ja valitaan sitten uudelleen" – keskusta kokousti Tampereella viimeksi vuonna 2004 ja teki historiaa
Keskusta kokoontuu viikonloppuna puoluekokoukseen Tampereelle.
Juhlapuoluekokouksessa kunnioitetaan puolueen 120 vuotta täyttävää taivalta ja luodaan katsetta eteenpäin esimerkiksi periaate- ja Uusi suunta Suomelle -ohjelmilla.
Edellisen kerran keskustan puoluekokous järjestettiin Tampereella 18.–20. kesäkuuta 2004.
Tuolloinkin kokouksessa oli erityistä juhlan tuntua. Joka kerta keskustan monituhatpäinen puoluekokous on kansanjuhla, mutta tuolloin se oli tavallaan myös vaalijuhla.
Vaalijuhla oli tosin jälkikäteinen, toisin kuin vaalijuhlien nimellä kulkevat tapahtumat yleensä. Suomi oli äänestänyt uusista europarlamentaarikoistaan 13. kesäkuuta. Keskusta pärjäsi vaaleissa hyvin nostaen ääniosuuttaan edellisvaaleista. Sekä keskusta että vaalit pienellä marginaalilla voittanut kokoomus saivat neljä meppiä ja yli 23 prosentin ääniosuudet.
Vaalien kiistaton ääniharava oli edellisvuonna pääministerin paikalta syrjään joutunut keskustan ex-puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki. Valituiksi keskustasta tulivat myös hiljattain edesmennyt Kyösti Virrankoski sekä Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen.
Jäätteenmäen johdolla keskusta oli noussut eduskunnan suurimmaksi puolueeksi vuoden 2003 vaaleissa.
Puoluekokous oli historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun keskustaväki ei äänestänyt mistään.
Puolueen historiaa kirjoittanut päätoimittaja Kari Hokkanen arvioi tuolloin Helsingin Sanomien (HS, 21.6.2004) mukaan, ettei koskaan aiemmin maalaisliitto-keskustan 98-vuotisessa historiassa ollut käynyt näin.
Istuva puoluejohtokin vain taputettiin jatkoon. Tämä varmasti osittain siitä syystä, että se oli aloittanut vasta edellisen vuoden ylimääräisessä puoluekokouksessa, jossa Jäätteenmäki jäi pois puheenjohtajan paikalta, ja pääministeriksi noussut Matti Vanhanen sai myös keskustan johdettavakseen.
Varapuheenjohtajina jatkoivat Paula Lehtomäki, Mari Kiviniemi ja Antti Rantakangas. Kiviniemi nousi sittemmin myös puheenjohtajaksi ja pääministeriksi, Lehtomäkikin pääsi hoitamaan useampaa ministerinsalkkua. Nykyään hän toimii Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Kiviniemi on tätä nykyä hallitusammattilaisena muutamassa eri pestissä.
Traagisesti 55-vuotiaana tapaturmassa kotonaan vuonna 2019 menehtynyt Rantakangas toimi kansanedustajana elämänsä loppuun asti. Eduskunnassa hän toimi muun muassa hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Eduskuntavuosia kertyi kaksikymmentä.
Draamaa vuoden 2004 puoluekokouksessa oli eniten puoluesihteerin valinnassa. Eero Lankia sai jatkokauden, mutta useammassa puheenvuorossa epäiltiin, ehtisikö Lankia hoitaa sekä kansanedustajan että puoluesihteerin tehtävänsä.
Kokouksen avasi varapuheenjohtaja Lehtomäki. Pääministerin velvollisuuksien takia puheenjohtaja Vanhanen oli avajaispäivänä perjantaina 18. kesäkuuta Brysselissä Euroopan unionin huippukokouksessa.
Vanhasen toiminta pääministerinä sai paljon kiitosta puoluekokousväeltä. Tämä ja yksimieliset henkilövalinnat nostattivat epäilystä puoluedemokratian tilasta jopa puheenjohtajassa itsessään.
Helsingin Sanomien (20.6.2004) mukaan ”Vanhanen oli sitä mieltä, että keskustassa on hymistelty häntä liikaakin”. Vanhasen mielestä vähitellen pitäisi palata ”vanhaan keskustalaiseen tapaan, jossa herrat haukutaan ja valitaan sitten uudelleen”.
Kyllä sitä kritiikkiäkin kuultiin. Nimityspolitiikassa moni keskustalainen syytti puoluejohtoa hallituskumppani SDP:n peesauksesta.
Eurovaalien jälkeen alkoi tietysti EU-pestien nimityspeli. Maan punamultahallitus halusi ensisijaisesti SDP:n Paavo Lipposen komission puheenjohtajaksi.
Myös muita demarien pestejä nostettiin tikunnokkaan keskustan kokouksessa.
Varsinkin väistyvän EU-komissaarin, SDP:n Erkki Liikasen valinta Suomen Pankin pääjohtajaksi herätti närää.
– Nimityspolitiikassa olemme olleet demarien surkea apupuolue, Olavi Alkio Varsinais-Suomen piiristä harmitteli HS:n mukaan.
– Matti Vanhanen on lunastanut hänelle asetetut toiveet, demarien toiveet, Timo Ristimäki Helsingistä komppasi.
Jo avajaispäivänä keskustaväki puheenjohtajistoa myöten alkoikin vaatia Suomen EU-komissaarin salkkua keskustalle. Olihan keskusta Suomen suurin eduskuntapuolue.
Käytäntö, että nimityshetkellä suurin eduskuntapuole saa komissaarin, on sittemmin vakiintunut.
Varapuheenjohtaja Lehtomäki vaati rivikomissaarin paikkaa keskustalle heti kokouksen avauspäivänä.
– Paras mahdollinen ehdokas on filosofian tohtori Olli Rehn, Lehtomäki korosti.
Rehn nousi komissaariksi, ja toimi kolmessa eri komissaarin pestissä vuosina 2004–2014. Jälkimmäisellä komissaarikaudellaan hän oli komission varapuheenjohtaja. Rehn on vaikuttanut myös keskustan kansanedustajana, ministerinä ja europarlamentaarikkona sekä ollut ehdolla tasavallan presidentiksi. Nykyään hän on Suomen Pankin pääjohtaja.
Kokous linjasi etenkin talouspolitiikasta. Maan hallituksen tavoitteet sadasta tuhannesta uudesta työpaikasta alleviivattiin, ja Vanhanen varoitti, ettei senaikaisilla rakenteilla pystyttäisi turvaamaan Suomen hyvinvointipalveluja.
EU:n perustuslaillisen sopimuksen syntymiselle keskusta näytti vihreää valoa. Nato-jäsenyyden suhteen säilyivät sekä lähtökohtaisesti kielteinen kanta että optio sen myöhemmän hakemisen suhteen.
Korotusta puolue lupasi verotuksen kotitalousvähennykseen ja ylimääräistä korotusta kansaneläkkeisiin 2006, ”jos talouskehitys antaa mahdollisuuden” (HS 21.6.2004).
Puolue päätti myös siitä, että se asettaa oman ehdokkaan vuoden 2006 presidentinvaaleihin. Yleisradion TV2:n tekemän gallupin mukaan suosituin henkilö ehdokkaaksi puoluekokousedustajien keskuudessa oli Vanhanen, toiseksi suosituin taas Jäätteenmäki. Vanhanen sai vuoden 2006 vaalissa lopulta vajaan 19 prosentin ääniosuuden sijoittuen kolmanneksi.
Lähteenä mm. Helsingin Sanomat 19.6.2004, 20.6.2004 ja 21.6.2004