Työ käynnistyy toden teolla
Uudenvuodenpäivänä tuli 30 vuotta siitä, kun Suomi liittyi Ruotsin ja Itävallan kanssa EU:n jäseneksi. Ikäisteni kanssa edustamme viimeisimpiä ikäluokkia, jotka muistavat jotenkin EU:hun liittymisen ja sitä edeltävän kansanäänestyksen.
Nuoremmat ikäluokat eivät näitä asioita enää muista, heille EU-jäsenyys on ollut koko elämän kestänyt tosiasia.
Omassa elämässäni EU:n vaikutus on tuntunut hyvin konkreettisesti, kun koko perheeni siirtyi tänne Brysseliin ja olemme viime päivät purkaneet laatikoita. Euroopan parlamentin työkin käynnistyy nyt talvella toden teolla, koska uusi komissio on aloittanut toimintansa.
Uusi komissio on esittänyt keskeiseksi tavoitteekseen Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamisen. Sisämarkkinoita on tarkoitus syventää ja rakentaa puhtaan teollisuuden ohjelma tukemaan teollisuutta ja yrityksen hiilestä luopumisessa.
Pienenä yksityiskohtana voi mainita esim. suunnitelman yhtenäisestä sähköisessä verkossa olevasta varaus- ja lippujärjestelmästä, jonka kautta voi ostaa junalippuja kaikkialle EU:n alueelle, ja varmistaa matkustajan oikeuksien toteutuminen.
Tarkoituksena on samalla kannustaa ihmisiä käyttämään enemmän rautateitä ja joukkoliikennettä. Tämä tietysti toimii vain sellaisilla alueilla, joissa näitä yhteyksiä on riittävästi.
Yksi mielenkiintoinen kokonaisuus ovat toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi. Komission pyrkimyksenä on edistää uusiomateriaalien menekkiä markkinoilla ja synnyttää ”jätteiden sisämarkkinat”.
Suomessahan olemme olleet tässä edelläkävijöitä. Ainakin minun ikäluokkani muistanee jo lapsuudestaan itsestäänselvyytenä pullonpalautusautomaatit monien lähikauppojenkin auloista.
Useiden hyvien esitysten edessä on kuitenkin tarkasteltava tiukasti niiden kansallisia vaikutuksia. Meillä Suomessa elinkeinorakenteen vaikutus ja jo ilmaston ja pitkien välimatkojen erot eteläisen Euroopan maihin tarkoittavat monellakin sektorilla sitä, että samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla.
Erityisesti suomalaisen metsätalouden alalla meillä on tästä kokemusta ja edunvalvonta tällä sektorilla on nyt entistäkin tärkeämpää.
Lisäksi pahoin pelkään, että erilaisia – sinällään hyviäkin tavoitteita – esitetään jatkossakin ajettavaksi yhteisvelan avulla.
Jatkuvasti ja väärillä sektoreilla syvenevä integraatio ei kuitenkaan lopulta edistä niitä arvoja, joita varten EU on perustettu, vaan lisää jännitteitä eri maissa ja heikentää Euroopan vakautta.
Tarvitsemme vahvaa Eurooppaa kilpailemaan maailmanmarkkinoilla USA:n ja Kiinan kanssa, mutta samalla muistaen, että Eurooppa ei ole yhtenäisvaltio, vaan kansallisvaltioiden maanosa.