Luottamus
Suomi on luottamusyhteiskunta – hyvä niin. Olemme erilaisissa luottamusvertailuissa kovaa kansainvälistä tasoa.
Meidän luottamuksemme kanssaihmisiimme on korkealla. Luotamme myös hallintoon ja viranomaisiin.
Luottamus on keskeinen tekijä vakaalle ja ennustettavalle yhteiskunnalle ja siksi luottamusta kannattaa vaalia.
Miten voisimme lisätä luottamusta ja sitä kautta vahvistaa kasvua ja tulevaisuudenuskoa? Luottavatko hallinto ja viranomaiset kansalaisiin?
Luottamuksen palauttaminen keskustaan lähtee itseluottamuksen palauttamisesta.
Sipilän hallituksen ohjelmassa oli byrokratian purku vahvana ajurina. Sen tarkoituksena oli normiohjauksen keventäminen, arjen toimintojen sujuvoittaminen ja investointien ja kehittämistyön vauhdittaminen. Haluttiin myös lisätä luottamusta ihmisten omaan harkintaan, ilman että joka asiaa säädellään.
Äärimmäisen hyviä tavoitteita, joita myös laitettiin toimeen satamäärin.
Tälle työlle on tarvetta jatkossakin. Kehitys on vaan ollut ainakin osittain aivan eri suuntaan. Johtuneeko tämä siitä, että hallinto ei luota kansalaisiin? Siltä se ainakin tuntuu. Lähestyn asiaa vain yhdellä esimerkillä: Mihin ihmeeseen tarvitsemme kompostitarkastuksia. Eikö kansalaisiin luoteta sen vertaa, että tiedon ja hyvien käytänteiden levittämisellä saavutettaisiin parempia tuloksia, kuin syynäämällä kansalaisten kompostointia.
Pienyrittäjät ja viljelijät ovat saaneet kokea säädösten ja määräysten lisääntymisen arkisessa työssään.
Yritysten investointihalukkuuttakaan ei säädösten jatkuva lisääntyminen ainakaan lisää, vaikka kaikki tiedämme talouskasvun yhdeksi tärkeimmistä vetureista investoinnit ja kehittämistyön.
EU-komissio on myös ”kunnostautunut” säädöstehtailussa. Vieläpä sellaisessa, joka myös ärsyttää ja vähentää EU:n hyväksyttävyyttä. Tästä räikeimmät esimerkit löytyvät ympäristö- ja metsäpolitiikasta, johon komissio on työntänyt väkisin näppinsä. Ei siis luoteta metsänomistajan eikä viljelijän omaan tekemiseen ja osaamiseen. Eikä luoteta edes jäsenvaltioihin.
Politiikan saralla luottamusta nakertaa tyhjät lupaukset ja suoranaiset vääristelyt, milloin mistäkin ”täyskäännöksestä, joka juuri meidän puolueen johdolla laitetaan liikkeelle”.
Jotkut uskovat ja sitten rajusti pettyvät. Populismi ei luottamusta kasvata.
Keskustan tehtävä on aina ollut rakentaa luottamusta ja tulevaisuudenuskoa koko Suomeen – katsoa eteenpäin. Näitä perusarvojamme on koeteltu, kun osa poliittisista toimijoista on tarjoillut helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja ja saanut näillä löysillä ja ”helppoheikkimäisillä” puheilla kannatuksen kasvua. Tämä on syönyt myös meidän keskustalaisten itseluottamusta.
Luottamuksen palauttaminen keskustaan lähtee itseluottamuksen palauttamisesta. Tähän on hyvät mahdollisuudet uuden puoluejohdon vedolla.
Meidän on itse uskottava tekemiseemme ja tottakai reilusti myös tunnustettava virheet, joita jokainen joskus tekee.
Tavoitteeksemme on tarpeen ottaa myös luottamuksen kasvattaminen kansalaisiin, yrityksiin ja yhteisöihin. Siinä norminpurku ja uuden tarpeettoman säätelyn tekemisen torjuminen ovat yksi keino. Tällä luodaan myös taloudellisen pohjan vahvistamista ja hyvinvointia koko Suomeen.