"Hyssyttelyselonteko" – Koskela ryöpytti hallitusta Yhdysvaltojen ja Israelin myötäilystä
Hallitus sai varsinkin opposition vasemmalta laidalta kipakat haukut vaikenemisesta kansainvälisen oikeuden loukkauksien edessä, kun eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen päivityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela leimasi hallituksen paperin hyssyttelyselonteoksi”, joka sulkee silmänsä maailmanpolitiikan kovilta realiteeteilta. Koskelan mukaan selonteko keskittyy vakuuttelemaan Suomen hyödyllisyyttä Yhdysvalloille, vaikka todellisuudessa liittolaiseen ei voi enää luottaa entiseen tapaan.
– Donald Trump on ennalta-arvaamaton johtaja, joka ajattelee vain omaa hyötyään. On aivan selvää, että meidän on jatkossa vähennettävä riippuvuuttamme Yhdysvalloista, Koskela latasi.
Koskela näki, että kansainvälistä oikeutta pitäisi puolustaa myös silloin kun sen rikkojana on Donald Trump. Monenkeskisyyttä on hänen mukaansa vaalittava ja ihmisoikeuksia puolustettava myös silloin, kun niitä rikkoo Israel.
Punavihreä oppositio katsoi hallituksen harjoittavan ”kaksoisstandardeja” tuomitsemalla Venäjän hyökkäyssodan mutta vaikenemalla länsiliittolaisten rikkomuksista. Koskela nosti esiin Gazan tilanteen, jota hän kutsui kansanmurhaksi, sekä Israelin iskut Libanoniin ja Yhdysvaltojen iskut Iraniin.
Myös keskustan Anne Kalmari yhtyi kritiikkiin ulkopoliittisen johdon hiljaisuudesta. Hän muistutti Trumpin esittämistä uhkauksista muun muassa Grönlannin haltuunotosta.
– Meidän ulkopoliittinen johtomme on ollut hiirenhiljaa. Köyhän on oltava nöyrä ja siedettävä kylmää, kuuluu vanha sanonta, mutta onko jossain sentään raja? Kalmari kysyi.
Keskustan Hanna Räsänen muistutti, että Suomeen harhautuneet droonit ovat nyt osa turvallisuusympäristön muutosta, mikä edellyttäisi toimivia varoitusjärjestelmiä.
– Ilmeisesti Suomeen ollaan ottamassa käyttöön nyt kahta järjestelmää eli eurooppalaista kännykkävaroitusjärjestelmää ja myös rakentamassa oma osa 112-sovellukseen. Rahoitushan näihin on tullut jo lähes vuosi sitten, Räsänen huomautti. Hän kysyi, voisiko järjestelmien valmistumista nopeuttaa.
Vihreiden Oras Tynkkynen nosti esiin, että selonteon mukaan Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopasta. Uutisissa on kuitenkin viime päivinä kerrottu, että se uhkaa vähentää joukkoja Saksassa.
– Alkuun puhuttiin 5 000 henkilöstä, sitten presidentti Trump sanoi, että puhutaan paljon suuremmasta määrästä, Tynkkynen muistutti. Hän kysyi ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.), millä tolalla transatlanttinen yhteistyö oikein on, ja kuinka paljon Euroopan ja Suomen pitää vahvistaa omaa riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) vaati hallitusta tunnustamaan Palestiinan valtion ja korosti, ettei mikään valtio saa olla kansainvälisen lain yläpuolella. Koskinen kritisoi myös tapaa, jolla hallitus on valmistellut ydinaseisiin liittyviä lakimuutoksia ilman riittävää parlamentaarista yhteistyötä.
Hallituksen aie purkaa ydinaseiden kieltävä pykälä ydinenergialaista herätti nytkin keskustelua ja kovaa arvostelua. Selontekoon on kirjattu, ettei Suomi aio sijoittaa ydinaseita alueelleen rauhan aikana, mutta oppositio tyrmäsi tämän riittämättömänä.
Poliittista sitoumusta pidettiin liian helppona pyörtää. Sekä SDP että Vasemmistoliitto vaativat, että ydinasekiellon on pysyttävä nimenomaan lain tasolla.
Hallituksen paperin esitellyt ulkoministeri Valtonen totesi, että Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaaminen säilyy prioriteettina.
– Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään tai saada uudenlaisia muotoja. Rauhansopimuskaan itsessään ei takaa turvallisuustilanteen paranemista, Valtonen summasi. Ukrainaa on ulkoministerin mukaan tuettava pitkällä tähtäimellä, myös mahdollisen tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeen.
Valtosen mukaan poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen.
– Kovenevasta retoriikasta on kuitenkin pystyttävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena. Vahvuutemme tunnetaan maassa, ja monin tavoin yhteistyömme on läheisempää kuin koskaan. Hyvä suhde mahdollistaa keskustelut myös asioista, joissa näkemyksemme eroavat, hän arvioi.
Yhdysvaltojen ulkopoliittiset painopisteet ovat Valtosen mukaan liikkeessä ja transatlanttinen toimintaympäristö muutoksessa. Suunnan on oltava kohti vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa Natoa, hän linjasi.
Korjattu Hanna Räsäsen sitaattia kello 9.19: kyseessä on 112-sovellus, ei 118-sovellus, kuten jutussa luki.