Keskustakolmikko: Hallitus on sitoutunut Marinin hallitusta tiukempaan ilmastopolitiikkaan, vaikka "mediassa monesti julistetaan jotain aivan muuta"
Keskustalaisten eduskunnan talousvaliokunnan jäsenten mukaan Orpon hallitus on sitoutunut jopa Marinin hallitusta tiukempaan ilmastopolitiikkaan.
Eduskunnan talousvaliokunta sai keskiviikkona valmiiksi mietinnön hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.
Selonteon lähtökohtana on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Samalla hallitus on sitoutunut ilmastolain mukaisiin sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin.
Keskustalaiset korostavat tiedotteessaan, että nyt valmistunut selonteko ei ole ainoa, jossa hallitus sitoutuu tiukkoihin ilmastotavoitteisiin.
Maaliskuussa 2026 hallitus hyväksyi EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040, joka on vielä 10 prosenttia tiukempi kuin kansallisen ilmastolain tavoite. Lisäksi hallitus pitää kiinni siitä, että Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.
– Hallitus on sitoutunut Marinin hallitusta tiukempaan ilmastopolitiikkaan hallituksessa ja eduskunnassa, jossa asiat päätetään. On toki huvittavaa, että samalla sosiaalisessa mediassa ja lehtien sivuilla monesti julistetaan jotain aivan muuta, Timo Mehtälä hämmästelee tiedotteessa.
Keskustan edustajat kertovat ajaneensa mietintöön kirjauksen hiilinielujen ja -päästöjen laskennan eroavaisuuksista eri jäsenmaiden välillä.
Hilkka Kempin mukaan se on ”äärettömän tärkeää” kansantalouden kannalta, koska laskentamallien perusteella ratkaistaan, saako Suomi myydä hiilinieluja vai joutuuko se ostamaan niitä.
– Me tarvitsemme pitkäjänteistä energia- ja ilmastopolitiikkaa, jotta teollisuus uskaltaa investoida. Erityisesti metsätalouden osalta hiilensidontalaskelmissa on ollut toivomisen varaa, Kemppi summaa.
Keskustalaiset korostavat myös kotimaisen energian tärkeyttä.
Vesa Kallion mukaan Suomella on valtavasti resurssia vielä kotimaisen uusiutuvan energian puolella hyödyntämättä.
– Energiapuu, biokaasu ja bioenergia päästöttömänä energiana ja turve huoltovarmuuden ylläpitäjänä, hän listaa.
Nyt valmistuneeseen mietintöön kirjattiin myös kehysriihessä tehty päätös tukea biokaasukäyttöisten kaasuturbiinien rakentamista ja CHP-laitosten käyttöiän pidentämistä kahdeksalla miljoonalla eurolla vuodessa sekä turpeen huoltovarmuusvarastointia vuoteen 2030.
Keskustan edustajat pitävät päätöstä hyvänä.
– Erityisesti kaukolämmön turvaajana energiaturpeen merkitys on suuri talvipakkasilla, tiedotteessa sanotaan.