Päihde- ja riippuvuuspalveluissa on tapahtunut suuri muutos viime vuosina – THL penää lisää osaamista peruspalveluihin

Päihde- ja riippuvuuspalvelujen asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Murros tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta vaatii toisaalta palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin.

Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila -raportista. Raporttiin on ensimmäistä kertaa koottu laaja tilannekuva julkisen sektorin päihde- ja riippuvuuspalveluista sekä ehkäisevästä päihdetyöstä.

Muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Samalla aikavälillä erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt.

– Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä tiedotteessa.

Päihde- ja riippuvuusongelmat ovat usein monisyisiä ja koskettavat yhtä aikaa terveyttä, taloutta ja sosiaalista hyvinvointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on tästä huolimatta usein yhä jäsentymätöntä.

– Yhteistyön tarve tunnistetaan laajasti, mutta käytännön rakenteet sen toteuttamiselle puuttuvat monin paikoin, THL:n erikoistutkija Maria Heiskanen sanoo.

THL:n mukaan hyvinvointialueilla on kehitettävä palvelujen ja yhteistyön rakenteita siten, että asiakkaat saavat tarvitsemansa avun helposti ja kokonaisuutena.

Palvelujen saatavuus on haaste myös työelämässä mukana oleville ihmisille, joita on merkittävä osa päihde- ja riippuvuusongelmaisista. Varhainen tunnistaminen ja tuki ovat tutkitusti tehokkaita keinoja ehkäistä ongelmien pahenemista, mutta riskikäyttäjille ei aina ole tarjolla selkeitä ja helposti saavutettavia palvelukokonaisuuksia.

– Osalle ihmisistä riittää se, että päihteiden käyttö tai muu riippuvuus otetaan puheeksi. Osa taas tarvitsee enemmän tukea, Kuussaari sanoo.

Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon roolia lievempien haittojen hoidossa tulisi vahvistaa. Aikaisesta puuttumisesta hyötyvät sekä työntekijät että työnantajat.

THL:n mukaan henkilökohtainen kontakti on edelleen päihde- ja riippuvuuspalvelujen ytimessä. Vaikka digitaaliset ratkaisut voivat tukea palveluja, henkilökohtainen kontakti on monelle asiakkaalle välttämätön. Palvelujen puutteellinen saavutettavuus voi estää avun hakemisen ajoissa ja lisätä kokemuksia ulkopuolisuudesta etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevilla.