Mielenterveyssyistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot jälleen kasvussa – sairauspäivärahat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa

Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi taas kasvuun viime vuonna, kertoo Kela. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 niiden määrän kasvu pysähtyi.

Kolme prosenttia työelämässä olevista työikäisistä eli noin 95  000 ihmistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia. Edellisvuoteen verrattuna saajia oli noin 11  000 enemmän. Saajien määrä on kasvanut yli 60 prosenttia vuodesta 2016.

Erityisesti ahdistuneisuushäiriöön perustuvat päivärahapäivät lisääntyivät viime vuonna.

Mielenterveyteen liittyvät sairauspäivärahat ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät ovat yleistyneet erityisen jyrkästi 16–34-vuotiailla ja 35–49-vuotiailla naisilla.

Masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä henkilöä kohden on vuosina 2005–2021 noin kaksinkertaistunut 16–34-vuotiailla naisilla. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien määrä on lähes viisinkertaistunut.

–  Mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen on herättävä kiireellisesti, jotta niiden kasvusuunta ei jää pysyväksi, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tiedotteessa.

Kelan tutkijat ovat arvioineet, että mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen kasvu voi johtua useasta tekijästä, jotka kuormittavat samaan aikaan.

Tällaisia voivat olla muun muassa työolojen muutokset, pitkittyneet hoitojonot, nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet, ilmastonmuutos, koronapandemia sekä viimeisimpänä Ukrainan sota.