Suomalaisnuorten lukutaito eriytynyt – taustatekijöiden vaikutuksia yritetään tasata yhteiskunnan väliintulolla
Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on eriytynyt, kertoo Opetushallitus. Tämä näkyy niin, että osa kykenee jo alakoulussa lukemaan sujuvasti pitkiä tekstejä ja arvioimaan verkkolähteiden luotettavuutta, kun taas osalle lukeminen tuottaa vaikeuksia vielä yläkoulussa.
Yksi tänään julkaistavan kansallisen lukutaitostrategian päämääristä on puuttua eriytymiskehitykseen ja tasata lukutaitoon vaikuttavien taustatekijöiden vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi kotitausta, oppimisvaikeudet ja lukemiseen vapaa-ajalla käytetty aika.
Opetushallituksen mukaan suomalaisten lukutaito on keskimäärin hyvä, mutta osaaminen vaihtelee kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla.
Vuoden 2018 Pisa-tulosten mukaan jo lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen. Suomalaisnuorten keskimääräinen lukutaito on heikentynyt erityisesti niissä ryhmissä, joissa huoltajilla on vain perusasteen koulutus tai joissa kulttuurin arvostus on vähäistä.
Toisaalta mitä vanhemmasta aikuisryhmästä on kyse, sitä heikompi on keskimääräinen lukutaito.
Strategiassa halutaan parantaa suomalaisten monilukutaitoa. Sillä tarkoitetaan kykyä tulkita esimerkiksi kuvia, tilastoja ja mediatekstejä. Monilukutaitoon sisältyy taito arvioida niiden luotettavuutta, alkuperää ja ilmaisukeinoja.
Strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030 mennessä.
Opetushallituksen mukaan monilukutaito ehkäisee syrjäytymistä ja lisää kykyä toimia nyky-yhteiskunnassa.
– Yhteiskunnan muuttuessa myös lukutaidon vaatimukset muuttuvat. Haluamme pitää jokaisen mukana, ja siksi monilukutaitoa täytyy ylläpitää ja kehittää niin arjessa, työssä kuin opinnoissa, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.) tiedotteessa.
Yhtenä keinona on opettajien, terveyden ja hyvinvoinnin alan sekä kirjastoalan ammattilaisten kouluttaminen. Erityisesti lukutaitoon tulee kiinnittää huomiota suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa, maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksessa ja monikielisessä opetuksessa.
Tarkoituksena on myös tarjota kaikenikäisille lukijoille mahdollisuus innostua erilaisista teksteistä ja lukemisesta. Saatavilla tulisi olla vaativuudeltaan eritasoisia ja monimuotoisia tekstejä.