Suomi ei kannata EU:n sosiaalista ilmastorahastoa, sanoo Marin – Saarikon mukaan Suomi ei lähde kustantamaan muiden maiden sosiaalipolitiikkaa
Suomi ei kannata EU:n sosiaalista ilmastorahastoa, linjaa pääministeri Sanna Marin (sd.)
– Me emme kannata sitä. Me näemme, että tämä on kansallista kompetenssia ja me emme näe myöskään tarvetta tämänkaltaiselle välineelle, pääministeri totesi eduskunnan kyselytunnilla.
Sosiaalista ilmastorahastoa on kaavailtu komissiossa tasoittamaan pienituloisille ilmastotoimista koituvaa taloudellista taakkaa.
Pääministerin mukaan Suomi lähtee siitä, että oikeudenmukaista siirtymää pitää hoitaa kansallisella päätöksenteolla, kuten Suomessa on toimittu.
– Me tarvitsemme oikeudenmukaista siirtymää, mutta siihen kansallisia välineitä, tämä on meidän linjamme jota me tietenkin edesautamme ja edistämme Euroopassa.
Marinin mukaan Suomi ei ole kantoineen Euroopassa yksin.
– Kyllä on muitakin maita, jotka ajattelevat samalla tavalla, pääministeri vakuutti.
Marinin puheenvuoroa edelsi perussuomalaisten virittämä sekavahko keskustelu, jossa oppositio tiukkasi hallitukselta, mikä sen kanta rahastoon oikein on.
– Ei tällaisissa asioissa kyllä mikään ”erittäin kriittinen” ole mikään kanta. Tuollaisessa paketissa joko ollaan mukana tai niissä sitten ei olla mukana. Eli ”erittäin kriittinen” kyllä tarkoittaa sitä, että siinä ollaan mukana ja se on hallituksen linjaus, perussuomalaisten Jani Mäkelä tulkitsi.
Marin sanoi vielä kyselytunnin alussa, että Suomi suhtautuu sosiaaliseen ilmastorahastoon ”erittäin kriittisesti”. Samoja sanoja käyttivät myös asiaa sekavasti pyöritellyt ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
Asian selvensi lopulta suomeksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
– Suomen hallitus on esittänyt eduskunnalle sellaisen kannan, että me emme kannata sosiaalirahastoa osana ilmastopakettia.
Saarikon mukaan rahaston pienituloisimpia puolustavia periaate on sinänsä oikea, mutta pohjoismaisessa hyvinvointimallissa on korkean verotuksen vastineeksi yhteiskunnan turvaverkko sitä tarvitsevia varten, toimeentulotukijärjestelmä kaikkein viimesijaisimpana.
– Se on pohjoismainen hyvinvointimalli, ja sitä me haluamme puolustaa. Sitä me haluamme muille EU-maille perustella, sitä me voimme jopa suositella, se on erinomainen malli. Ja siihen malliin ja siihen logiikkaan ei istu ajatus siitä, että me maksaisimme muiden maiden sosiaalipolitiikkaa.
Saman vahvisti myös eurooppaministeri Tuppurainen.
– Suomen hallitus ei halua, että Euroopan unionin välinein ryhdyttäisiin maksamaan kotitalouksille suoria tulotukia. Sosiaaliturva pysyköön kansallisessa päätösvallassa. Tämä on meidän linjamme. Odotan, että eduskunta vahvistaa sen, Tuppurainen totesi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen näki, että sosiaalirahasto on aivan väärin rakennettu.
– Tässähän kriteerinä olisi, että rahaa saa hiilidioksidipäästöt per henkilö mukaan. Sen takia Puola saisi yli seitsemän miljardia, Suomi vain muutaman sata miljoonaa, kun me olemme jo tehneet liikenteessä ja asumisessa päästövähennyksiä. Hyvä, että vahvistitte, että siihen haetaan liittoumaa ja kaadetaan tämä, Mykkänen kiitteli.
Marin kertoi keskustelleensa Saksan vierailullaan istuvan liittokanslerin Angela Merkelin ja hänen todennäköisen seuraajansa Olaf Scholzin kanssa myös Euroopan taloussääntöjen uudistamista ja kertoneensa Suomen suhtautuvan tähän kysymykseen erittäin tiukasti.
– Me näemme, että meidän pitää olla huolissamme jäsenmaiden velkakestävyydestä ja meidän pitää pitää huolta siitä, että Euroopan yhteinen talous on mahdollisimman kestävällä pohjalla.
Komissio tulee Marinin mukaan antamaan todennäköisesti ensi vuoden puolella esityksensä siitä, millä tavalla näitä taloussääntöjä uudistettaisiin.
– Me vastustamme esimerkiksi perussopimusten avaamista, me emme sellaista voi hyväksyä. Samanaikaisesti meidän on kuitenkin nähtävä myös ne tarpeet, mitä meillä on maanosana investointien suhteen. Tätä keskustelua tullaan Euroopassa hyvin laajasti käymään.
Marinin mukaan Euroopassa pitäisi kuitenkin katsoa myös hieman maanosan ulkopuolelle ja sitä, miten esimerkiksi Kiinassa tai Yhdysvalloissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan.
– Monet investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa ja Euroopalla ei ole varaa myöskään tästä jäädä jälkeen ja menettää tätä kautta kilpailukykyään, pääministeri muistutti.