Myönteisyydelle on nyt tilaa
Tämä on ensimmäinen Suomenmaan kolumnini puolueen varapuheenjohtajana. Haluan lämpimästi kiittää puoluekokousta saamastani luottamuksesta.
Paljastan, että olen innostunut tästä uudesta tehtävästä. Samalla tiedän, että tehtävään liittyy myös paljon vastuuta kansanliikkeemme tulevaisuudesta. Enempää en voi luvata kuin että tulen tekemään parhaani keskustan menestyksen eteen.
Viikko sitten perjantaina puolueemme uusi puheenjohtaja Annika Saarikko piti linjapuheensa ja asetti työmme tienviitaksi sen, että keskusta on Suomen myönteisin ja tulevaisuususkoisin puolue. Sellainen porukka, jonka hyvä henki kutsuu lähtemään mukaan. Uskon, että myönteisyys luo vetovoimaa.
Mihin myönteisyyttä nyt tarvitaan? Eikö koronavirus ja sen seurauksena tullut taloudellinen kriisi ole juuri nyt niin pahasti päällä, että meillä ei ole mitään aihetta myönteisyyteen?
Näinkin voi ajatella. Koronakriisi on ajanut monta yritystä taloudelliseen ahdinkoon. Erityisesti matkailu- ja tapahtuma-ala on todella järkyttävässä tilanteessa. Suomea uhkaa työttömyyden aalto. Lappilaisena tämä matkailualan ahdinko tulee todella lähelle minua.
Myös viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitustoimet rasittavat meitä henkisesti. Haluamme ihmisinä olla toistemme kanssa tekemisissä ja kaikki siihen liittyvät rajoitukset ovat useimmille meistä ikäviä. Mieluummin pitäisimme kokouksiakin kasvotusten.
Vaikeiden aikojen keskellä tarvitsemme kuitenkin erityisesti myönteisyyttä.
Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa. Eräs kansainvälinen vertailu osoitti, että olemme myös maailman onnellisin kansa. Pilke silmäkulmassa voisi todeta, että emme taida vain itse sitä tietää. Niin paljon julkisessa keskustelussa yhteiskunnan epäkohdat ovat esillä.
Meidän tehtävämme on kuitenkin luoda toivoa. Suomi on selvinnyt hankalammistakin tilanteista. Selviämme kansakuntana varmuudella tästä epidemiastakin.
Politiikan tehtävä on myös auttaa ihmisiä katsomaan tulevaisuuteen valoisasti. Näin on hankala tehdä, jos ihminen on jäänyt toivottomaksi velkataakan alla.
Meillä on yli 400 000 suomalaista, joilla on velkoja ulosotossa. Koronakriisin yhteydessä meidän tulee huolehtia, ettei yrittäjille käy nyt samalla tavalla kuin 90-luvun laman yhteydessä. Ketään ei saa jättää velkavankeuteen ja jokaiselle on annettava uusi mahdollisuus. Siksi keskusta on ottanut ylivelkaantuneiden asian yhdeksi kärkiteemaksi.
Mutta ei puolue pelkällä myönteisyydellä pärjää. Pitää olla selkeät tavoitteet ja profiili. Sellaisiakin uudistuksia pitää uskaltaa tehdä, joita osa vastustaa.
Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu. Ihmisten pitää tietää mitä asioita ajamme ja mitkä ovat arvomme. Tätä viestimme kirkastustyötä lähdemme uutena puoluejohtona nyt tekemään.
Vaikeinakin aikoina keskusta on aina poliittinen voima, joka katsoo tulevaisuuteen myönteisesti.