Suomen ympäristökeskus kritisoi ennallistamissuunnitelmaa: "Poliittinen valinta"
Suomen ympäristökeskus (Syke) kritisoi hallitusta siitä, että kustannukset ennallistamisesta sysätään yksin valtiolle. Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ihmisen muokkaaman ympäristön tilaa pyritään parantamaan.
Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen mukaan ennallistaminen on yksityisille maanomistajille vapaaehtoista ja heidän on mahdollista saada tukia ennallistamistoimiin.
– On poliittinen valinta, että ennallistaminen halutaan toteuttaa vain valtion kannustimien tai korvausten kautta. Poliittisesti voitaisiin valita myös toisella tavalla, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen STT:lle.
Ennallistamistoimien vuosittainen hintalappu on suunnitelmaluonnoksessa 1,2 miljardia euroa, josta valtio maksaa 900 miljoonaa. Yksityiselle sektorille maksettavaa jää 208 miljoonaa euroa, mikä tulee vesien- ja merenhoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Loput kustannuksista katetaan EU-tukirahoilla.
Pihlainen pitää ongelmallisena, että suunnitelmasta puuttuu aiheuttaja maksaa -periaate.
– Se tarkoittaa sitä, että jos tapahtuu luonnolle haittaa aiheuttavaa toimintaa, vaikkapa raivataan metsää rakentamisen tai pellon tieltä, siitä joutuisi maksamaan, Pihlainen sanoo.
Periaatteen mukaiset haittamaksut kannustaisivat vähentämään luontokatoa. Samalla ne toisivat ennallistamisesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia alaspäin.
Yksi mahdollinen haittamaksu olisi maankäytön muutosmaksu, jonka käyttöönotosta on jo tehty vaikutusarvio hallitusohjelman mukaisesti. Jos esimerkiksi datakeskuksen rakentaja raivaisi metsää keskuksen tieltä, se joutuisi maksamaan aiheuttamastaan luontohaitasta.
Aiheuttaja maksaa -periaatetta sovelletaan jo esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Esimerkiksi EU:n päästökaupassa kasvihuonekaasupäästöille asetetaan hinta, jolloin päästöjä aiheuttavat toimijat joutuvat maksamaan niistä.
Pihlaisen mielestä pelkkiin kustannuksiin keskittymisen sijaan olisi olennaista tarkastella sitä, miten suomalaisten hyvinvointi muuttuu ennallistamisen myötä.
– Kun ihmisiltä kysytään heidän maksuhalukkuuttaan vaikkapa virkistyksen paranemisesta tai biodiversiteetin olemassaolosta, se on heille tärkeää. Kun parannamme oman luontomme tilaa, me parannamme myös omaa hyvinvointiamme, Pihlainen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi vesistöjen ennallistamisen takaisin uimakelpoisiksi.
– Moni on taas kesällä miettinyt, että olisi kivempi viettää kesäpäiviä, jos pystyisi tuossa ja tuossa vedessä uimaan, mikä ei tällä hetkellä ole mahdollista. Silloin ennallistamisen hyödyt tulevat konkreettiseksi, että ehkä tuossa voisi uidakin vielä joskus.
Vesistöjen laadun parantumisella on myös suoria vaikutuksia kalakantoihin ja sitä myötä kalataloudelle.
Muita markkinoilla näkyviä hyötyjä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeiden vaikutus tehokkaampaan pölytykseen, mikä tuottaa puutarha- ja maataloudessa suurempia satoja.
Ennallistamissuunnitelman toimenpiteiden nykyinen määrärahataso on noin 648 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevina vuosina rahaa tarvittaisiin 400 miljoonaa euroa lisää vuosittain.
Pihlaisen mukaan on epäselvää, mitä kaikkea tällä rahalla voidaan saada aikaan.
Suunnitelmaluonnoksen vaikutusten ja kustannusten arvioinnin tekee vaikeaksi se, että siitä puuttuu kokonaan metsäluontotyyppejä koskevat tavoitteet ja pinta-ala-arviot.
Ympäristöministeriön mukaan Suomen tavoitteiden saavuttaminen metsäluontotyyppien osalta edellyttää vielä neuvotteluja komission kanssa muun muassa kansallisten joustojen käytöstä.
Suomen oli määrä toimittaa kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos Euroopan komissiolle syyskuun alkuun mennessä, mutta se on myöhässä aikataulusta.
Muista EU-maista alustavat suunnitelmansa ovat jo toimittaneet Ruotsi, Espanja, Itävalta, Belgia, Hollanti, Bulgaria, Italia, Irlanti, Portugali ja Luxemburg.