Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Politiikka

Viljanen: Suomen varmuusvarastojen pitää jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia

10.9.2026 18:29
Lue lisää 
Essee
Presidentti Emmanuel Macron on ensimmäisenä presidenttinä pyrkinyt murtamaan ranskalaisen yhteiskunnan valtiokeskeisyyttä. (Kuva: AFP / Lehtikuva)

Essee: Reformivastaisuus on Ranskan ikuinen ongelma

Pekka Väisänen 12.10.2025 16:00, muokattu 13.10.2025 9:38
a– a+
Essee

Ranskan yhteiskunnallinen epävakaus ei ole pelkkää hetkellistä levottomuutta, hallitusten heikkoutta tai presidentti Emmanuel Macronin virkakauden seurausta. Sen juuret ulottuvat syvälle maan poliittiseen kulttuuriin ja instituutioiden rakenteisiin.

Luottamuspula rapauttaa yhteiskunnan perustaa

Ranskan politiikan yksi tärkeimmistä tutkimuslaitoksista, CEVIPOF, mittaa säännöllisesti ranskalaisten luottamusta paikallisiin, alueellisiin ja valtiollisiin instituutioihin. Viimeisten vuosikymmenten trendi on ollut selvä: mitä kauemmaksi paikalliselta tasolta edetään, sitä heikompi on kansalaisten luottamus vallankäyttäjiin.

Heikko yhteiskunnallinen luottamus läpäisee Ranskan instituutiot kaikilla tasoilla. Tämä luo maaperän vastakkainasettelulle ja populistiselle politiikalle, jota ruokkii henkilövetoinen vallankäytön ja vaikuttamisen kulttuuri. 

Maan politiikka ja poliittinen kulttuuri perustuu yhä selkävoittoihin ja karismaattisten persoonien mittelöihin. Ongelmaa syventää edelleen heikko ja alikehittynyt kolmas sektori. Ranskassa ay-liikkeen rooli on jäänyt olemattoman järjestäytymisasteen takia vaillinaiseksi – huolimatta siitä, kuinka usein se nousee esiin yhteiskunnallisten ongelmien ja protestien yhteydessä. 

Ero ranskalaisen poliittisen kulttuurin ja saksalaisen ja pohjoismaisen vastaavan välillä on suuri. Saksassa ja Pohjoismaissa poliittinen kulttuuri on perustunut konsensukseen ja myös ay-liikkeen rooli yhteiskunnallisena varaventtiilinä on ollut perinteisesti rakentava-ei rikkova. Hieman yksinkertaistettuna ranskalaiset ammattiliitot hakevat säännöllisesti konflikteja, kun taas niiden vastinparit pohjoisessa uskovat ja nojautuvat laajan jäsenistön tuomaan neuvotteluvoimaan. 

Kaiken edellä mainitun seurauksena Saksan ja Pohjoismaiden kansalaisilla on ollut kuvatun kehityksen ja poliittisen kulttuurin ansioista parempi institutionaalinen luottamus, kuin Ranskassa. Tämä ilmiö koskee niin poliitikkoja, ay-liikettä,  mediaa kuin oikeuslaitostakin.

Keskitetty hallintokulttuuri tukahduttaa aloitteellisuuden

Kuninkaan vallasta lähtien Ranska on aina ollut poikkeuksellisen keskitetty valtio. Toisin kuin esimerkiksi Britanniassa, kuninkaan valta oli Ranskassa pitkään jopa absoluuttinen. 

Asetelmaa kuvasi lausahdus A deo rex, a rege lex – Jumalalta kuningas, kuninkaalta laki. Kuningas oli Jumalan edustaja maan päällä, ilman juridista vastuuta maallisille toimijoille.

Nykyisen viidennen tasavallan (1958) perusta nojaa puolestaan kenraali Charles de Gaullen luomaan gaullistiseen valtiokäsitykseen. Tässä filosofiassa keskitetty hallinto ja vahva presidentin asema olivat ja ovat edelleen peruslähtökohtia. 

Tänä päivänä gaullismin ja keskitetyn hallinnon rooli näkyy selkeästi mm.opetuksessa. Esimerkiksi suurin osa kouluista ovat leimallisesti valtion ylläpitämiä ja hallinnoimia, eivätkä kuntien tai kaupunkien kuten Suomessa. Ranskalainen keskitetty ja hyvin byrokraattinen malli ei rakenna siten luottamusta eikä kannusta paikalliseen vastuunkantoon tai innovointiin.

Ylisääntely ja valtiovetoinen talous ajavat umpisolmuun

Talouden suhteen Ranskassa on ollut vasta aivan viime aikoina kasvava ymmärrys siitä, että valtion rooli ja kontrolli ovat paisuneet liiallisiksi. Viimeisten kyselyjen mukaan jopa virkamiesten määrään oltaisiin valmiita lähtökohtaisesti puuttumaan. 

Ennen globalisaation aikakautta maan vahva sääntely- ja suunnitteluperinne yhdessä valtiokapitalistisen politiikan kanssa, tuotti myös menestystä. Ranska kykeni pitkään innovoimaan ja kilpailemaan menestyksekkäästi useilla teollisuuden ja teknologian aloilla. 

Hyvänä esimerkkinä ovat Euroopan ensimmäiset luotijunat, jotka halkoivat Ranskaa jo 1970-luvulla, sekä moninaiset saavutukset lentokone- ja avaruusteollisuudessa. Nykymaailmassa ranskalaiset yritykset ovat kuitenkin jääneet auttamatta liian pieniksi amerikkalaisiin ja kiinalaisiin kilpailijoihin verrattuna. 

Nobel-palkittu ekonomisti Jean Tirole kuvasi teoksessaan Economics for the Common Good (Princeton University Press) miten Ranskassa on ollut vallalla niin sanottu peukaloitu kapitalistinen järjestelmä (crony capitalism), jolla on myös kiinteä yhteys mainittuun valtiokapitalismiin ja pro-business-ajatteluun.

Tirolen mukaan Crony-järjestelmissä muutamat yritykset käyttävät suhteettoman suurta vaikutusvaltaa taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin. Tämä puolestaan heikentää kilpailun ja innovaatioiden merkitystä, sekä vääristää lopulta markkinoita. Pro-market-markkinatalouden ja avoimen kilpailupolitiikan sijaan ranskalaisessa järjestelmässä keskityttiin pitkään tiettyjen avainalojen menestyksen turvaamiseen.

Ranskassa monet valtion yritykset nauttivatkin pitkään niin poliitikkojen, kuin valtion erityissuojelua. Valtion yritykset saivat pitkään edullisia lainoja ja luottoja, joita yrityksille järjestettiin poliitikkojen toimesta niiden toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Harjoitettu politiikka johti lopulta yritysten kilpailukykyongelmiin ja lopulta pakkofuusioitumisiin. Näin kävi mm. Ranskan maineikkaalle autoteollisuudelle, joka jäi aikoinaan jälkeen robotisaatiosta johon esimerkiksi japanilainen ja saksalainen autoteollisuus olivat siirtyneet jo paljon aikaisemmin.

Yhteiskuntafilosofisessa mielessä Ranskan edustama usein egalitaristinen ja tasapäistävä ajattelutapa on vienyt maasta ainakin osittain terän yrittämiseltä, kunnianhimolta ja halulta vaurastua. Osittain tämä ilmiö näkyy yritysten halussa kasvaa. Toinen vaihtoehto on ottaa lauseen alku kokonaan pois.

Ranskassa vauraus ei ole koskaan ollut varsinainen hyve, vaan usein epäilyksen alainen asia. Äärimmäisen kireästä verotuksesta huolimatta julkisen talouden ongelmat ovat olleet läsnä 1970-luvun alusta lähtien – tai ehkäpä juuri siksi. 

Presidentti Emmanuel Macron on ensimmäisenä presidenttinä pyrkinyt murtamaan tätä valtiokeskeisyyttä ja kulttuurisia ongelmia suhteutettuna työhön, yrittämiseen ja vaurastumiseen. Tahtomattaan tai tarkoituksella Macron on samalla avannut ranskalaisen Pandoran lippaan. Tämän seuraukset ovat nyt nousseet esiin.

Reformivastaisuus on ikuinen ongelma-Ranska on ristiriitojen luvattu maa

Mittavasta sivistysperinteestään huolimatta Ranskassa elää rinnakkain sekä populistinen politiikan viritys että laaja ja syvällinen arvostus filosofiaa, historiaa ja sivistystä kohtaan. Vuosisatojen aikana Ranska on tuottanut suuren joukon filosofeja, tiedemiehiä ja kirjailijoita, joiden merkitys Euroopan sivistysperinteelle – myös Nobelistien muodossa – on kiistaton.

Kuitenkin maa, joka on antanut Euroopalle Louis Pasteurin, Pierre Bourdieun, Curien pariskunnan ja nykyisistä tiedemiehistä Jean Tirolen, Philippe Aghionin ja filosofi Alain Finkielkrautin, on antanut maanosalle myös Jean-Marie Le Penin, Marine Le Penin ja Jean-Luc Mélenchonin kaltaiset demagogiset poliittiset häiriköt. 

Jossain mielessä voisi todeta, että Ranska on maa, jossa hulluus ja nerous kohtaavat konkreettisesti kaikkialla ja kaiken aikaa. Paradoksaalisesti viimeksi mainitut ilmiöt kohtaavat usein politiikassa. Kun viime vuosien väkivaltaisia mielenosoituksia on seurannut ulkopuolisin silmin, ristiriita älyllisen perinteen ja mielipuolisen käyttäytymisen välillä ei voisi olla suurempi.

Ranskalaisten DNA:ssa on edelleen vallankumouksen perinne. Tämä asenne ei lopulta johda juuri mihinkään uusiin ja merkittäviin tekoihin – reformeista puhumattakaan. Kuten anglofiiliksi osittain tunnustautunut filosofi Raymond Aron totesi klassikkoteoksessaan L’Opium des intellectuels (Pluriel) ”Ranskalaiset ovat vallankumouksellisia vain puheissaan, tekojen jäädessä toistuvasti vaille suurempaa merkitystä.” Aronille Ranskan vallankumoukset näyttäytyivät usein siis pelkkinä myytteinä. Reformivastaisuus kertoo lopulta myös siitä, että Ranskan poliittinen kulttuuri on viime kädessä hyvin konservatiivinen.

Peili Euroopalle

Kriisiytyneen Ranskan nykytila on peili, jossa myös Eurooppa näkee omat ristiriitansa: rationaalisuuden ja intohimon, vapauden ja pelon, ihanteen ja kyynisyyden. Monessa mielessä koko eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin liittyy nyt avoimia kysymyksiä ja suuria taloudellisia haasteita. Tässäkin suhteessa Ranska on peili muulle Euroopalle.

Ongelmallisen pohjavirtauksen sekä Ranskalle että laajemmin Euroopalle muodostaa myös kysymys identiteetistä. Mitä ranskalaisuus ja eurooppalaisuus kaoottisessa maailmassa merkitsevät ja mihin haluamme kansalaisina integroitua ja miksi? Nämä ovat avoimia ja toistaiseksi täysin ratkaisemattomia kysymyksiä.

Ranska ja Eurooppa eivät ole sekasorrossa sattumalta. Kumpikin haluaa edelleen uskoa, että historia on ihmisen tehtävissä. Siinä piilee sekä niiden ongelma että niiden toivo.


Pekka Väisänen on valtiotieteilijä yhteiskuntatieteiden tohtori ja Mission Grey -killan jäsen, joka väitteli vuonna 2022 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin poliittisesta ajattelusta.

Lue myös

Historia | "Karpaattien Maradona" tohti kurittaa Ceausescun suosikkeja – diktaattorin kotikylästä muokattiin sosialistinen betoniutopia

Jos hakee puhtainta reaalisosialistista absurdismia romanialaisella twistillä, ei välttämättä kannata suunnata pääkaupunki Bukarestin...
10.9.2026 21:40

Hallitus sai runtua terveydenhuollon maksukorotuksista – "Suomessa on uusi hinnasto, ja sen nimi on "Rydmanin hinnat"

Eduskunnan kyselytunnilla käytiin kiivas väittely terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ja niiden sosiaalisista vaikutuksista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja...
10.9.2026 19:07

Viljanen: Suomen varmuusvarastojen pitää jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia

Keskustan kansanedustaja Eerikki Viljanen vaatii viljan varmuusvarastojen rakentamista jatkossa kokonaan kotimaisen tuotannon varaan. –...
10.9.2026 18:29

Aihetunnisteet

Emmanuel Macron Politiikka Ranska

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Sotilasilmailu | Ceaușescun ”korppikotka” näytti pitkää nokkaa Neuvostoliitolle – Vultur-suihkuhävittäjä oli sosialistileirin kapinallisten yhteisponnistus
Uutiset | 9.9.2026 21:08
Tällainen puhetapa voi paljastaa aivojen kunnon
Uutiset | 9.9.2026 21:39
Minkä tähden kuningas Charles jättää sukulaisensa kuningas Haraldin hautajaiset väliin?
Uutiset | 7.9.2026 21:50
Ida Siekmann heitti peittonsa ja hyppäsi – Hänestä tuli Berliinin muurin ensimmäinen uhri
Uutiset | 8.9.2026 21:31
Sisäministeri Rantanen: Peto-media oli syytäkin lakkauttaa
Uutiset | 9.9.2026 16:09
Ulkopolitiikasta repesi hallituksessa avoin riita – ”Valtonen sooloilee taas kerran”
Uutiset | 9.9.2026 10:13
Ulkoministeri Valtonen: Seison vaikka yksin Israelin siirtokuntia tuomitsevan julkilausuman takana
Uutiset | 9.9.2026 13:30
Kärytä voi näinkin – Poliisille tuli erikoisempi tehtävä
Uutiset | 7.9.2026 22:01
Alkon myynti alkoi 9 minuuttia myöhemmin – taustalla surullinen ilmiö
Uutiset | 9.9.2026 9:09
Sotahistoria | Brittihävittäjä syntyi vanhana – ”Viimeinen kaksitaso” Gloster Gladiator teki mahdottomasta mahdollista
Uutiset | 7.9.2026 21:12
Sotahistoria | Lontoon pyssy tuli tarpeeseen – kaameasti potkinut pst-kivääri puri talvisodan neuvostotankkeihin
Uutiset | 4.9.2026 21:27
Tätä eurooppalaista lilliputtivaltiota ei moni edes tiedä, vaikka se sanoo olevansa maailman vanhin tasavalta
Uutiset | 2.9.2026 21:46
Suomi sai jatkosodassa vangiksi yhden kenraalin – kohtalo oli kova, kun sota päättyi
Uutiset | 1.9.2026 22:30
Minkä tähden kuningas Charles jättää sukulaisensa kuningas Haraldin hautajaiset väliin?
Uutiset | 7.9.2026 21:50
Luonto | Tasmanialaisen eläintarhan häkki tyhjeni 90 vuotta sitten – pussihukan surullinen kohtalo ei jätä ihmiskuntaa rauhaan
Uutiset | 6.9.2026 21:01
Tietty vitamiini voi hidastaa valtimoiden kalkkeutumista – Näistä ruoista sitä saa
Uutiset | 4.9.2026 21:15
Sotahistoria | Brittihävittäjä syntyi vanhana – ”Viimeinen kaksitaso” Gloster Gladiator teki mahdottomasta mahdollista
Uutiset | 7.9.2026 21:12
Täystyrmäys sotasuunnitelmalle: Putinille valehdellaan
Uutiset | 7.9.2026 22:05
Sotilasilmailu | Ceaușescun ”korppikotka” näytti pitkää nokkaa Neuvostoliitolle – Vultur-suihkuhävittäjä oli sosialistileirin kapinallisten yhteisponnistus
Uutiset | 9.9.2026 21:08
Jo kahdeksan vuotta matkaa tehnyt avaruusalus saapuu viimein Merkuriuksen läheisyyteen
Uutiset | 3.9.2026 14:11
Suomi sai jatkosodassa vangiksi yhden kenraalin – kohtalo oli kova, kun sota päättyi
Uutiset | 1.9.2026 22:30
Sotahistoria | Lontoon pyssy tuli tarpeeseen – kaameasti potkinut pst-kivääri puri talvisodan neuvostotankkeihin
Uutiset | 4.9.2026 21:27
Tätä eurooppalaista lilliputtivaltiota ei moni edes tiedä, vaikka se sanoo olevansa maailman vanhin tasavalta
Uutiset | 2.9.2026 21:46
Toimittajalta | Ministeri Rydman julisti sodan ”järjestörälssille” – nyt yhteiskunnan heikoimmilta viedään tuki ja turva
Uutiset | 26.8.2026 9:35
Tutkijat havaitsivat: Kova kahvinjuonti yhteydessä merkittäviin muutoksiin kehossa
Uutiset | 13.8.2026 9:00
Maailman lyhin sota kesti vain 38 minuuttia – Verinen sekin silti oli
Uutiset | 24.8.2026 21:31
Historia | Suomalainen ja venäläinen eversti yrittivät kukistaa toisensa – lepäävät tänäkin päivänä yhteisessä haudassa
Uutiset | 13.8.2026 22:15
Koiran nuolaisu voi olla vaarallinen – THL kertoo ”erityisen pelätystä” bakteerista
Uutiset | 28.8.2026 22:30
Aurinkokunnassa oli joskus planeetta, jota harva edes muistaa
Uutiset | 22.8.2026 22:30
Jatkosota | Suomen jättimotti oli sinetti Kannaksen takaisinvaltaukselle – jähmeä neuvostokomento jätti Suomelle valtavan sotasaaliin
Uutiset | 31.8.2026 22:00

Uusimmat

Historia | ”Karpaattien Maradona” tohti kurittaa Ceausescun suosikkeja – diktaattorin kotikylästä muokattiin sosialistinen betoniutopia
Uutiset | 10.9.2026 21:40
Hallitus sai runtua terveydenhuollon maksukorotuksista – ”Suomessa on uusi hinnasto, ja sen nimi on ”Rydmanin hinnat”
Uutiset | 10.9.2026 19:07
Viljanen: Suomen varmuusvarastojen pitää jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia
Uutiset | 10.9.2026 18:29
Brittimiestä epäillään aikeista sabotoida droonien valmistusta Venäjän lukuun
Uutiset | 10.9.2026 18:28
Purra ei suostu puuttumaan bensan ja dieselin hintaan – keskusta muistutti viime vaalikauden puheista
Uutiset | 10.9.2026 18:08
VM: Googlen jätti-investoinnista noin neljäsosa jää Suomeen – sijoituksissa on aimo annos optimismia
Uutiset | 10.9.2026 17:52
Leipäjonoihin joutuneiden ulkomaisten opiskelijoiden tilannetta yritetään korjata hallituksen esityksellä
Uutiset | 10.9.2026 17:39
Huthit valtasivat tärkeän kaupungin – meriliikenteelle tärkeä ”Kyynelten portti” vaarassa
Uutiset | 10.9.2026 17:35
Käräjäoikeus käsitteli uudenvuodenaaton kaapelirikkoja suljetuin ovin
Uutiset | 10.9.2026 17:05
Poliisi suoritti kotietsinnän klinikalla Olivia Oraksen kuolemaan liittyen
Uutiset | 10.9.2026 16:59
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Tutkija: Moni liberaalioikeistolainen äänestää Ruotsin vaaleissa nyt keskustaa – tässä syy
Uutiset | 10.9.2026 7:37
40-vuotias | Jatkuva kulttuurisota kyllästyttää – Jouni Ovaska taistelee ”tylsän” politiikan puolesta
Uutiset | 9.9.2026 7:00
Nuoriso ei ole pilalla – Annika Saarikko kertoo, miksi hän välttelee puhetta mielenterveyskriisistä
Uutiset | 6.9.2026 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Historia | ”Karpaattien Maradona” tohti kurittaa Ceausescun suosikkeja – diktaattorin kotikylästä muokattiin sosialistinen betoniutopia
Uutiset | 10.9.2026 21:40
Hallitus sai runtua terveydenhuollon maksukorotuksista – ”Suomessa on uusi hinnasto, ja sen nimi on ”Rydmanin hinnat”
Uutiset | 10.9.2026 19:07
Viljanen: Suomen varmuusvarastojen pitää jatkossa olla sataprosenttisesti kotimaisia
Uutiset | 10.9.2026 18:29
Sotahistoria | Lontoon pyssy tuli tarpeeseen – kaameasti potkinut pst-kivääri puri talvisodan neuvostotankkeihin
Uutiset | 4.9.2026 21:27
Tätä eurooppalaista lilliputtivaltiota ei moni edes tiedä, vaikka se sanoo olevansa maailman vanhin tasavalta
Uutiset | 2.9.2026 21:46
Suomi sai jatkosodassa vangiksi yhden kenraalin – kohtalo oli kova, kun sota päättyi
Uutiset | 1.9.2026 22:30

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Suomen menestys alkaa luokkahuoneesta
Mielipide | 10.9.2026 15:20
Lukijalta: Aurinko nousee kaukoidästä
Mielipide | 10.9.2026 15:13
Lukijalta: Nuorten lukutaidosta on pidettävä huolta
Mielipide | 10.9.2026 15:04
Lukijalta: Ulkopolitiikka tarvitsee ryhtiliikkeen
Mielipide | 10.9.2026 15:01

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Keski-Suomen Keskusta nimesi kaksi uutta kansanedustajaehdokasta – Joonas Könttä pyrkii takaisin eduskuntaan
Uutiset | 7.9.2026 10:11
”Lyödään lyötyä” – Kansanedustaja syyttää Purraa köyhien mollaamisesta
Uutiset | 31.8.2026 14:14
Keskustan Siika-aho kummastelee Helsingin kaupungin linjaa – ”Lapsiperheille on luvassa kylmää kyytiä”
Uutiset | 31.8.2026 12:27
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste