Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Essee
Presidentti Emmanuel Macron on ensimmäisenä presidenttinä pyrkinyt murtamaan ranskalaisen yhteiskunnan valtiokeskeisyyttä. (Kuva: AFP / Lehtikuva)

Essee: Reformivastaisuus on Ranskan ikuinen ongelma

Pekka Väisänen 12.10.2025 16:00, muokattu 13.10.2025 9:38
a– a+
Essee

Ranskan yhteiskunnallinen epävakaus ei ole pelkkää hetkellistä levottomuutta, hallitusten heikkoutta tai presidentti Emmanuel Macronin virkakauden seurausta. Sen juuret ulottuvat syvälle maan poliittiseen kulttuuriin ja instituutioiden rakenteisiin.

Luottamuspula rapauttaa yhteiskunnan perustaa

Ranskan politiikan yksi tärkeimmistä tutkimuslaitoksista, CEVIPOF, mittaa säännöllisesti ranskalaisten luottamusta paikallisiin, alueellisiin ja valtiollisiin instituutioihin. Viimeisten vuosikymmenten trendi on ollut selvä: mitä kauemmaksi paikalliselta tasolta edetään, sitä heikompi on kansalaisten luottamus vallankäyttäjiin.

Heikko yhteiskunnallinen luottamus läpäisee Ranskan instituutiot kaikilla tasoilla. Tämä luo maaperän vastakkainasettelulle ja populistiselle politiikalle, jota ruokkii henkilövetoinen vallankäytön ja vaikuttamisen kulttuuri. 

Maan politiikka ja poliittinen kulttuuri perustuu yhä selkävoittoihin ja karismaattisten persoonien mittelöihin. Ongelmaa syventää edelleen heikko ja alikehittynyt kolmas sektori. Ranskassa ay-liikkeen rooli on jäänyt olemattoman järjestäytymisasteen takia vaillinaiseksi – huolimatta siitä, kuinka usein se nousee esiin yhteiskunnallisten ongelmien ja protestien yhteydessä. 

Ero ranskalaisen poliittisen kulttuurin ja saksalaisen ja pohjoismaisen vastaavan välillä on suuri. Saksassa ja Pohjoismaissa poliittinen kulttuuri on perustunut konsensukseen ja myös ay-liikkeen rooli yhteiskunnallisena varaventtiilinä on ollut perinteisesti rakentava-ei rikkova. Hieman yksinkertaistettuna ranskalaiset ammattiliitot hakevat säännöllisesti konflikteja, kun taas niiden vastinparit pohjoisessa uskovat ja nojautuvat laajan jäsenistön tuomaan neuvotteluvoimaan. 

Kaiken edellä mainitun seurauksena Saksan ja Pohjoismaiden kansalaisilla on ollut kuvatun kehityksen ja poliittisen kulttuurin ansioista parempi institutionaalinen luottamus, kuin Ranskassa. Tämä ilmiö koskee niin poliitikkoja, ay-liikettä,  mediaa kuin oikeuslaitostakin.

Keskitetty hallintokulttuuri tukahduttaa aloitteellisuuden

Kuninkaan vallasta lähtien Ranska on aina ollut poikkeuksellisen keskitetty valtio. Toisin kuin esimerkiksi Britanniassa, kuninkaan valta oli Ranskassa pitkään jopa absoluuttinen. 

Asetelmaa kuvasi lausahdus A deo rex, a rege lex – Jumalalta kuningas, kuninkaalta laki. Kuningas oli Jumalan edustaja maan päällä, ilman juridista vastuuta maallisille toimijoille.

Nykyisen viidennen tasavallan (1958) perusta nojaa puolestaan kenraali Charles de Gaullen luomaan gaullistiseen valtiokäsitykseen. Tässä filosofiassa keskitetty hallinto ja vahva presidentin asema olivat ja ovat edelleen peruslähtökohtia. 

Tänä päivänä gaullismin ja keskitetyn hallinnon rooli näkyy selkeästi mm.opetuksessa. Esimerkiksi suurin osa kouluista ovat leimallisesti valtion ylläpitämiä ja hallinnoimia, eivätkä kuntien tai kaupunkien kuten Suomessa. Ranskalainen keskitetty ja hyvin byrokraattinen malli ei rakenna siten luottamusta eikä kannusta paikalliseen vastuunkantoon tai innovointiin.

Ylisääntely ja valtiovetoinen talous ajavat umpisolmuun

Talouden suhteen Ranskassa on ollut vasta aivan viime aikoina kasvava ymmärrys siitä, että valtion rooli ja kontrolli ovat paisuneet liiallisiksi. Viimeisten kyselyjen mukaan jopa virkamiesten määrään oltaisiin valmiita lähtökohtaisesti puuttumaan. 

Ennen globalisaation aikakautta maan vahva sääntely- ja suunnitteluperinne yhdessä valtiokapitalistisen politiikan kanssa, tuotti myös menestystä. Ranska kykeni pitkään innovoimaan ja kilpailemaan menestyksekkäästi useilla teollisuuden ja teknologian aloilla. 

Hyvänä esimerkkinä ovat Euroopan ensimmäiset luotijunat, jotka halkoivat Ranskaa jo 1970-luvulla, sekä moninaiset saavutukset lentokone- ja avaruusteollisuudessa. Nykymaailmassa ranskalaiset yritykset ovat kuitenkin jääneet auttamatta liian pieniksi amerikkalaisiin ja kiinalaisiin kilpailijoihin verrattuna. 

Nobel-palkittu ekonomisti Jean Tirole kuvasi teoksessaan Economics for the Common Good (Princeton University Press) miten Ranskassa on ollut vallalla niin sanottu peukaloitu kapitalistinen järjestelmä (crony capitalism), jolla on myös kiinteä yhteys mainittuun valtiokapitalismiin ja pro-business-ajatteluun.

Tirolen mukaan Crony-järjestelmissä muutamat yritykset käyttävät suhteettoman suurta vaikutusvaltaa taloudellisiin ja poliittisiin päätöksiin. Tämä puolestaan heikentää kilpailun ja innovaatioiden merkitystä, sekä vääristää lopulta markkinoita. Pro-market-markkinatalouden ja avoimen kilpailupolitiikan sijaan ranskalaisessa järjestelmässä keskityttiin pitkään tiettyjen avainalojen menestyksen turvaamiseen.

Ranskassa monet valtion yritykset nauttivatkin pitkään niin poliitikkojen, kuin valtion erityissuojelua. Valtion yritykset saivat pitkään edullisia lainoja ja luottoja, joita yrityksille järjestettiin poliitikkojen toimesta niiden toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Harjoitettu politiikka johti lopulta yritysten kilpailukykyongelmiin ja lopulta pakkofuusioitumisiin. Näin kävi mm. Ranskan maineikkaalle autoteollisuudelle, joka jäi aikoinaan jälkeen robotisaatiosta johon esimerkiksi japanilainen ja saksalainen autoteollisuus olivat siirtyneet jo paljon aikaisemmin.

Yhteiskuntafilosofisessa mielessä Ranskan edustama usein egalitaristinen ja tasapäistävä ajattelutapa on vienyt maasta ainakin osittain terän yrittämiseltä, kunnianhimolta ja halulta vaurastua. Osittain tämä ilmiö näkyy yritysten halussa kasvaa. Toinen vaihtoehto on ottaa lauseen alku kokonaan pois.

Ranskassa vauraus ei ole koskaan ollut varsinainen hyve, vaan usein epäilyksen alainen asia. Äärimmäisen kireästä verotuksesta huolimatta julkisen talouden ongelmat ovat olleet läsnä 1970-luvun alusta lähtien – tai ehkäpä juuri siksi. 

Presidentti Emmanuel Macron on ensimmäisenä presidenttinä pyrkinyt murtamaan tätä valtiokeskeisyyttä ja kulttuurisia ongelmia suhteutettuna työhön, yrittämiseen ja vaurastumiseen. Tahtomattaan tai tarkoituksella Macron on samalla avannut ranskalaisen Pandoran lippaan. Tämän seuraukset ovat nyt nousseet esiin.

Reformivastaisuus on ikuinen ongelma-Ranska on ristiriitojen luvattu maa

Mittavasta sivistysperinteestään huolimatta Ranskassa elää rinnakkain sekä populistinen politiikan viritys että laaja ja syvällinen arvostus filosofiaa, historiaa ja sivistystä kohtaan. Vuosisatojen aikana Ranska on tuottanut suuren joukon filosofeja, tiedemiehiä ja kirjailijoita, joiden merkitys Euroopan sivistysperinteelle – myös Nobelistien muodossa – on kiistaton.

Kuitenkin maa, joka on antanut Euroopalle Louis Pasteurin, Pierre Bourdieun, Curien pariskunnan ja nykyisistä tiedemiehistä Jean Tirolen, Philippe Aghionin ja filosofi Alain Finkielkrautin, on antanut maanosalle myös Jean-Marie Le Penin, Marine Le Penin ja Jean-Luc Mélenchonin kaltaiset demagogiset poliittiset häiriköt. 

Jossain mielessä voisi todeta, että Ranska on maa, jossa hulluus ja nerous kohtaavat konkreettisesti kaikkialla ja kaiken aikaa. Paradoksaalisesti viimeksi mainitut ilmiöt kohtaavat usein politiikassa. Kun viime vuosien väkivaltaisia mielenosoituksia on seurannut ulkopuolisin silmin, ristiriita älyllisen perinteen ja mielipuolisen käyttäytymisen välillä ei voisi olla suurempi.

Ranskalaisten DNA:ssa on edelleen vallankumouksen perinne. Tämä asenne ei lopulta johda juuri mihinkään uusiin ja merkittäviin tekoihin – reformeista puhumattakaan. Kuten anglofiiliksi osittain tunnustautunut filosofi Raymond Aron totesi klassikkoteoksessaan L’Opium des intellectuels (Pluriel) ”Ranskalaiset ovat vallankumouksellisia vain puheissaan, tekojen jäädessä toistuvasti vaille suurempaa merkitystä.” Aronille Ranskan vallankumoukset näyttäytyivät usein siis pelkkinä myytteinä. Reformivastaisuus kertoo lopulta myös siitä, että Ranskan poliittinen kulttuuri on viime kädessä hyvin konservatiivinen.

Peili Euroopalle

Kriisiytyneen Ranskan nykytila on peili, jossa myös Eurooppa näkee omat ristiriitansa: rationaalisuuden ja intohimon, vapauden ja pelon, ihanteen ja kyynisyyden. Monessa mielessä koko eurooppalaiseen yhteiskuntamalliin liittyy nyt avoimia kysymyksiä ja suuria taloudellisia haasteita. Tässäkin suhteessa Ranska on peili muulle Euroopalle.

Ongelmallisen pohjavirtauksen sekä Ranskalle että laajemmin Euroopalle muodostaa myös kysymys identiteetistä. Mitä ranskalaisuus ja eurooppalaisuus kaoottisessa maailmassa merkitsevät ja mihin haluamme kansalaisina integroitua ja miksi? Nämä ovat avoimia ja toistaiseksi täysin ratkaisemattomia kysymyksiä.

Ranska ja Eurooppa eivät ole sekasorrossa sattumalta. Kumpikin haluaa edelleen uskoa, että historia on ihmisen tehtävissä. Siinä piilee sekä niiden ongelma että niiden toivo.


Pekka Väisänen on valtiotieteilijä yhteiskuntatieteiden tohtori ja Mission Grey -killan jäsen, joka väitteli vuonna 2022 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin poliittisesta ajattelusta.

Lue myös

Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään

Lihavuuslääkkeet kuten Wegovy ja Ozempic voivat tuottaa jopa 15 prosentin painonlaskun vuodessa, mutta...
18.6.2026 22:53

Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin

Suomalaisten pitkäaikainen suosikki ja perheautoilun symboli farmari on menettänyt ykkössijansa myydyimpänä korimallina. Kuluneen...
18.6.2026 22:13

Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?

Vielä 1980-luvulla tutun rantojen jyrsijän, piisamin, pesäkekoja näkyi lähes kaikkialla. Nykyään laji on...
18.6.2026 21:30

Aihetunnisteet

Emmanuel Macron Politiikka Ranska

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Mitä se semmoinen matjessilli oikein on? – Sillin valmistamisessa on muutama peruslinja
Uutiset | 16.6.2026 21:00
Öljyn hinta on pysynyt matalalla
Uutiset | 17.6.2026 10:38
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Puu- vai sähkökiuas? Suomalaisten valinta on selvä, kertoo Prisma
Uutiset | 17.6.2026 23:00
Toimittajalta: Sofia Virta tarttui hillomunkkiin, jota moni muukin poliitikko olisi mieluusti maistanut
Uutiset | 17.6.2026 18:17
Eduskunnan kuopus latasi suorat sanat: ”Aina yhtä mieltä ylentävää kuunnella, miten keski-ikäiset keskenään inttävät”
Uutiset | 16.6.2026 18:34
Kelan johtajaksi valittiin Kirsi Varhila
Uutiset | 17.6.2026 17:18
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Sotahistoria | Liekinheitin oli kevään sana – mutta miten Suomen armeija käytti tuhovoimaista asetta viime sodissa?
Uutiset | 12.6.2026 21:15
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
FBI paljasti Kiinan vakoilujuonen
Uutiset | 11.6.2026 22:12
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Mette-Maritin pojalle uusi takaisku
Uutiset | 10.6.2026 21:11
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Suomen korkein huippu ei ole Halti – Tiedätkö tunturin nimen?
Uutiset | 18.5.2026 21:45
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Maailman korkein vuori ei olekaan Everest – Maapallon ominaisuus hämää
Uutiset | 21.5.2026 21:30
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29

Uusimmat

Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Venäjä uhkaili Ukrainaa uusilla iskuilla – Moskovassa paloi
Uutiset | 18.6.2026 18:40
Kainuun hyvinvointialue esittää koko henkilöstöään koskevia yt-neuvotteluita
Uutiset | 18.6.2026 18:36
Järjestö: Ebolahuippua ei ole vielä nähty – Yli 200 on kuollut Kongon demokraattisessa tasavallassa
Uutiset | 18.6.2026 18:29
Juhannusaattoa vietetään aurinkoisessa poutasäässä – Lauantaina jopa hellettä
Uutiset | 18.6.2026 18:26
USA:n Hegseth kritisoi liittolaisia ja poistui Nato-kokouksesta kesken kaiken
Uutiset | 18.6.2026 17:45
Kulmuni: Muuttaako hallitus vaalilakeja itselleen mieluisaksi?
Uutiset | 18.6.2026 17:42
EU:n Kiinan-kaupan massiivinen alijäämä nousi huippukokouksen ykkösaiheeksi
Uutiset | 18.6.2026 17:41
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Toimittajalta: Sofia Virta tarttui hillomunkkiin, jota moni muukin poliitikko olisi mieluusti maistanut
Uutiset | 17.6.2026 18:17
Unettomuus pakotti Minna Siiran jättämään keskustan piiritoimiston – ”Lopulta uskalsin”
Uutiset | 14.6.2026 8:01
Toimittajalta | Keskustan Tampereen kokous oli leppoisa kesäinen kansanjuhla – vaali-ilmeen haku jää syksyn viimoihin
Uutiset | 7.6.2026 12:48

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lihavuuslääke tehoaa parhaiten yhteen ihmisryhmään
Uutiset | 18.6.2026 22:53
Perheautoilun symboli joutui väistymään, kun suomalaiset hurahtivat katumaastureihin
Uutiset | 18.6.2026 22:13
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Keskustan perhepoltiikka kaipaa uutta linjaa
Mielipide | 18.6.2026 13:12
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Terveysjärjestöjen kansallinen neuvontatyö on tärkeää
Mielipide | 18.6.2026 12:50
Lukijalta: Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa vakavia puutteita
Mielipide | 17.6.2026 10:57
Lukijalta: Päättäjän tehtävä ei ole nyökytellä
Mielipide | 12.6.2026 15:18
Lukijalta: Uusiutuvan dieselin käyttäjää rangaistaan – missä on verottajan rehellisyys?
Mielipide | 12.6.2026 14:30
Lukijalta: Onko Suomen kansallinen etu hämärtynyt sähkömarkkinoilla? 
Mielipide | 15.6.2026 15:05
Lukijalta: Keskusta ja maakunnat näyttivät voimansa Tampereella
Mielipide | 15.6.2026 14:44

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Keskusta haluaa selvittää useamman juridisen vanhemman mallia – ilotulite- ja tekoälykannat muuttuivat
Uutiset | 8.6.2026 12:10
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste