Ruotsi paikkaa historiallista virhettä, uskoo puolustusmenoja miljardeilla kasvattavan hallituksen ministeri
Ruotsin lähivuosina kymmenillä miljardeilla kruunuilla paisuvat puolustusmenot ovat korjausliike, jolla paikataan maan edellisten hallitusten tekemiä virheitä.
Näin sanoo STT:lle maan puolustusministeri Peter Hultqvist, joka vierailee loppuviikosta Suomessa.
– Ruotsi vähensi puolustuskykyään paljon kylmän sodan lopun jälkeen. Mielestäni silloin vallassa olleet poliitikot menivät liian pitkälle, ja nyt yritämme korjata siitä syntynyttä ongelmaa, sanoo Hultqvist STT:n haastattelussa Tukholmassa.
Ruotsin puolustusbudjettia aiotaan kasvattaa viidellä miljardilla kruunulla vuodessa vuosina 2022–2025.
Yhteensä 20 miljardin kruunun eli lähes 1,9 miljardin euron korotusten jälkeen puolustusmenot olisivat noin 1,5 prosenttia Ruotsin bkt:stä.
Puolustusbudjetin on arvioitu olevan noin 84 miljardia kruunua vuonna 2025, eli noin 7,9 miljardia euroa.
Rahassa mitattuna se olisi siis lähes 2,5-kertainen verrattuna Suomen vuodelle 2020 ehdotettuun puolustusbudjettiin, joka on vajaat 3,2 miljardia euroa.
Hallitus kaavailee rahoittavansa uudistuksesta osan uudella pankkiverolla, kertoi muun muassa Ruotsin yleisradio SVT elokuun lopulla.
Vuosittain koulutettavien varusmiesten määrä kaksinkertaistuu nykyisestä 4 000:sta 8 000:een.
Ruotsi luopui vuonna 2010 valikoivasta asevelvollisuudestaan, mutta kokeilu jäi lyhytaikaiseksi. Sekä miehiä että naisia koskeva valikoiva asevelvollisuus otettiin jälleen käyttöön vuonna 2017.
Tuplauksen jälkeenkin Ruotsin asevelvollisuus on Suomea rajatumpi. Vuonna 2018 Suomessa palvelukseen määrättiin lähes 23 000 nuorta.
Suomessa vieraileva Hultqvist uskoo Ruotsin ja Suomen jo ennestään tiiviin puolustusyhteistyön lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa.
– Tulevaisuudessa harjoittelemme yhdessä entistä enemmän, minkä lisäksi olemme muuttamassa lainsäädäntöä siten, että voimme ottaa vastaan apua Suomelta tai lähettää apua Suomelle kriisitilanteessa, Hultqvist kertoo.
Hultqvist mainitsee Venäjän viimeaikaisen toiminnan syynä turvallisuustilanteen muutokselle.
Georgian sota vuonna 2008, Krimin miehitys vuonna 2014 ja Itä-Ukrainan yhä edelleen jatkuva sota ovat vaikuttaneet puolustusajatteluun Skandinaviassa asti.
– Jos jotain tapahtuisi meidän osassamme Eurooppaa, se vaikuttaisi sekä Baltian maihin että Pohjoismaihin, ministeri sanoo.
Ruotsin puolustusvoimat oli 2000-luvun alussa kansainväliseen rauhanturvaamiseen keskittyvän laitoksen maineessa.
Varsinaisen maanpuolustuksen katsottiin unohtuneen. Hultqvistin mukaan tämä on muuttunut.
– Yleinen mielipide Ruotsissa ei hyväksynyt sitä, että puolustusvoimia kehitetään kansainvälisiä operaatioita varten. Ruotsin puolustusvoimat on olemassa puolustaakseen Ruotsia.