Hallituksen alv-poukkoilu nyppii pitkän linjan kuntosaliyrittäjää: "Kenenkähän idea se oikein oli?"
Hallituksen poukkoilevat päätökset arvonlisäverosta ovat aiheuttaneet runsaasti ongelmia liikunta-alan yrityksille, sanoo alaa tunteva yrittäjä Ari Puroaho Suomenmaalle. Hän kirjoitti aiheesta maanantaina myös mielipidekirjoituksen.
Puroaho on työskennellyt noin 35 vuotta liikunta- ja hyvinvointialalla erilaisissa johto ja asiantuntijatehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii pääkaupunkiseudulla yrittäjänä, joka tarjoaa liikunta-alan konsulttipalveluita pääasiassa kuntosaleille.
Puroahon mukaan Orpon hallituksen tekemät arvonlisäveron nostot ovat aiheuttaneet paljon ylimääräisiä lisätöitä yrittäjille. Samalla ne ovat nostaneet hintoja.
Liikunta-alan arvonlisävero nousi vuoden 2025 alusta 10 prosentista 14 prosenttiin. Syyskuussa 2024 yleinen arvonlisäverokanta nousi puolestaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Liikunta-alalla se kohdistui valmennus- ja Personal Training -palveluihin.
– Nämä tulivat alalla sellaiseen hetkeen, että juuri alettiin toipua koronan aiheuttamista seurauksista. Sitten pitikin taas alkaa korottamaan hintoja, Puroaho sanoo.
– Kuluttajathan tämän kaiken maksavat. Heidän kukkarostaan se on pois, hän lisää.
Hinnoittelun ja arvonlisäverotuksen muuttaminen aiheuttaa aina yrittäjille paljon työtä, Puroaho huomauttaa.
Muutokset täytyy päivittää järjestelmiin. Se vie aikaa ja resurssia. Henkilökuntakin täytyy kouluttaa. Ja lopulta muutoksesta on kerrottava myös asiakkaille. Kaikki eivät ota hintojen nousua niin myönteisesti vastaan.
Puroaho kummastelee erityisesti sitä, että liikunta-alan arvonlisäveron nousu 14 prosenttiin päätettiin ottaa voimaan juuri 1. tammikuuta, jolloin koko alalla on vuoden kiivain sesonki.
– Kenenkähän idea se oikein oli, hän oudoksuu.
Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti alentaa 14 prosentin verokantaan kuuluvien tuotteiden verokanta 13,5 prosenttiin.
Se tarkoittaa, että myös liikuntapalveluiden juuri noussut arvonlisävero saa 0,5 prosenttiyksikön huojennuksen. Muutos tulee voimaan vuoden 2026 alusta.
Puroahon mukaan muutos on kuitenkin huono. Arvonlisävero laskee niin vähän, ettei sillä ole kuluttajan kannalta mitään merkitystä. Liikuntapalveluiden hintoihin muutos on lähestulkoon mitätön.
Yrittäjille se kuitenkin aiheuttaa jälleen lisätöitä. Järjestelmät pitää taas päivittää vastaamaan arvonlisäveron muutosta.
Puroahon mukaan muutos tarkoittaa hinnoissa arviolta 15–20 sentin pudotusta kuukaudessa. Muutos on niin pieni, että yrittäjiä lähinnä turhauttaa kovan työmäärän tekeminen sen vuoksi. Puroaho ei usko, että näin pieni muutos lisäisi ihmisten halua ostaa enemmän liikuntapalveluita.
– Yrittäjille muutoksen aiheuttama lasku on ihan jäätävä suhteessa siihen, mitä se tuo. Pudotuksessa ei ole mitään järkeä. Olen suorastaan sanaton sen kanssa, että miksi. Miksi ihmeessä se tehtiin?
Puroahon mukaan koko veronalennus olisi syytä perua. Sen aiheuttama kustannus on alan yrittäjille sen verran suuri, että sen aiheuttamaa lovea joudutaan perimään takaisin pitkään.
– Hallitukselle voisin sanoa, että unohtakaa koko alennus, me ei haluta sitä. Me halutaan maksaa mieluummin 14 prosenttia veroa kuin 13,5.
Parasta kuitenkin olisi, jos koko liikunta-alan arvonlisävero laskettaisiin 10 prosenttiin. Puroaho on varma, että se lisäisi taas ihmisten halua ostaa liikuntapalveluita.
Hallituksen toimet ovat Puroahon mielestä pahasti ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
Hallitusohjelmassa puhutaan hänen mukaansa kauniilla sanankäänteillä liikunnan hyvinvointia ja kansanterveyttä lisäävästä vaikutuksesta.
Arvonlisäverotuksen muutosten myötä moni kuluttaja jättää kuitenkin uusimatta salikorttinsa, kun hinnat nousevat. Läheskään kaikki eivät löydä tilalle mitään korvaavaa liikuntamuotoa.
– Olen keskustellut paljon alan toimijoiden kanssa ja kyllä nämä hinnanmuutokset ovat vaikuttaneet siihen, että ihmiset luopuvat salijäsenyyksistä ja muista, Puroaho sanoo.
Asiakkuuksien väheneminen tietää yrityksille myyntitulojen laskua. Puroaho muistuttaa, että samaan aikaan yleinen kustannusten nousu näkyy yrittäjille korkeampina vuokrina, sähkölaskuina tai materiaalikuluina.
– Kun kulut on kasvavat ja tulot vähenevät, niin kyllähän se kannattavuutta syö. Liikunta-alan yritykset ovat usein melko pieniä ja ne voivat ajautua melko nopeastikin vaikeuksiin.
Vielä isompi lasku tulee Puroahon mukaan kansantaloudelle, jos ihmisten liikkuminen vähenee.
Liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu tosi asia. Yhteiskunnassa liikunnan vaikutukset näkyvät kuitenkin usein välillisesti, joten niitä on hankala todentaa.
– Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos esimerkiksi iäkkäämmällä ihmisellä ei ole varaa pitää lihasvoimastaan huolta, niin yksi kaatuminen voi aiheuttaa sen, ettei sieltä sängystä enää välttämättä päästä koskaan ylös. Se maksaa yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea siitä kärsii ihminen itse.