Kaksi kiikkulautaa selittää gallup-tuloksia
Ylen viime viikon puoluegallup vahvistaa trendejä, jotka ovat olleet nähtävissä jo ainakin viime vuoden joulukuusta lähtien.
Neljän suurimman puolueen kannatusmuutoksia voidaan havainnollistaa kahdella kiikkulaudalla.
Kun keskustan kannatus laskee, kokoomuksen kannatus nousee.
Toisen kiikkulaudan päissä ovat keskusta ja kokoomus. Kun keskustan kannatus laskee, kokoomuksen kannatus nousee. Toisella kiikkulaudalla keinuvat SDP ja vihreät.
Viime vuoden joulukuussa keskustan kannatus Ylen gallupissa oli 20,3 prosenttia. Kokoomusta kannatti 17,4 prosenttia.
Vuodenvaihteen jälkeen keskustan kannatus laski ensin runsaan 18 prosentin tasolle. Huhtikuun kuntavaalien jälkeen alamäki on jatkunut niin, että viime viikon gallupissa keskustaa kannatti 15,8 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista.
Samaan aikaan kokoomuksen kannatus nousi vuoden alussa ensin runsaan 18 prosentin tasolle. Kuntavaalien jälkeen kokoomuksen nousu vahvistui edelleen, ja tuoreimman mittauksen mukaan puolueen kannatus oli 21,7 prosenttia.
Joulukuusta lähtien keskustan kannatus on pudonnut 4,5 prosenttiyksikköä ja kokoomuksen kannatus noussut 4,3 prosenttiyksikköä.
Puolueiden kannatusmuutokset eivät toki ole näin suoraviivaisia. Nousuja ja laskuja voi selittää enemmän puolueen kannattajien siirtyminen gallupeissa ”en osaa sanoa” -osastoon tai sieltä jonkin puolueen kannattajaksi.
Merkittävä osa äänestäjistä valitsee kuitenkin keskustan ja kokoomuksen välillä riippuen siitä, kumpi tuntuu kulloinkin luotettavammalta vaihtoehdolta. Nyt kokoomus on niskan päällä tässä valinnassa.
Samaa selitysmallia voi soveltaa oppositiossa vihreisiin ja sosiaalidemokraatteihin.
SDP:n kannatus oli viime viikon gallupissa 17,3 prosenttia. Sosiaalidemokraattien suosio on laskenut viime joulukuun jälkeen 3,9 prosenttiyksikköä.
Vihreiden kannatus oli viime viikon gallupissa 16,6 prosenttia. Se on 3,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime joulukuussa.
Osa äänestäjistä näyttää gallupien perusteella arpovan vihreiden ja SDP:n välillä samaan tapaan kuin osa puntaroi keskustan ja kokoomuksen paremmuutta.
Pienempien puolueiden kannatuksessa ei ole tapahtunut viime joulukuun jälkeen oleellisia muutoksia.
Perussuomalaisten kannatus on suunnilleen sama kuin ennen puolueen hajoamista. Siniset ovat jääneet marginaaliryhmäksi, jonka todellinen suosio nähdään vasta sitten kun puolue on saatu rekisteriin.
On kokonaan eri asia, mitä johtopäätöksiä puolueet tekevät. Esimerkiksi keskustassa voidaan tehdä kaksi lähes päinvastaista arviota.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa keskustan pitäisi pyrkiä houkuttelemaan poliittisen keskiviivan oikealta puolelta niitä liikkuvia äänestäjiä, jotka liputtavat nyt kokoomuksen puolesta.
Mutta gallupeista voi lukea myös sellaisen trendin, että vasemmistopuolueiden ja vihreiden yhteiskannatus on noussut selvästi tällä vaalikaudella verrattuna kaksiin edellisiin eduskuntavaaleihin.
Tällä perusteella keskustan pitäisi suunnata katseensa vasemmalle ja vedota erityisesti niihin äänestäjiin, jotka tuntevat nyt houkutusta vihreisiin.
Vaihtoehdot ovat tietenkin kärjistettyjä, eikä politiikkaa muutenkaan kannata rakentaa gallup-heilahdusten varaan. Politiikan linjasta on kuitenkin tarpeen käydä jatkuvaa keskustelua niin että se tulee äänestäjillekin selväksi.