Lintilä: Carunan hinnoittelu "verrattain aggressiivista" – sähkönsiirron hintahelpotusta odottaville synkeä viesti
Syyskuun hintapiikit tuovat jo kylmää tuulta tulevalta talvelta. Kuinka kalliita sähkön kulutus ja siirto tulevatkaan olemaan?
Keskustan konkarikansanedustaja, Marinin hallituksen elinkeinoministerinä toiminut Mika Lintilä ei näe, että sähkön siirtohintajärjestelmään olisi kovin helppoa tehdä muutoksia.
– Mitään hopealuotia ei ole olemassa. Kyseessä on erittäin monimutkainen kokonaisuus. Hyvin ymmärrettävästi tulee kuva, että tämä on järjestelmä, jota ei voi hyväksyä, mutta kilpailevaakaan järjestelmää ei ole esillä.
Edellisen hallituksen aikana Lintilä oli vastuuministerinä hillitsemässä sähkönsiirtohintojen nostoa.
– Täytyy sanoa, että kun arvoja laskettiin, ne tehtiin huomattavasti alemmalle tasolle kuin mitä esimerkiksi virkamieskunta esitti.
Ilman poliittista ohjausta tuolloin sähkönsiirtoyhtiöillä olisi siis mahdollisuus nostaa hintoja selvästi enemmän nyt.
Lintilä toteaa Suomenmaalle, että järjestelmän laskentatapa on valtavan vaikea ja se vaikuttaa hyvin eri tavalla eri yhtiöihin. Suomessa on lähes 80 sähköverkkoyhtiötä, ja näiden vapaista pääomista lasketaan kriteerien mukainen siirtohinnan kokonaistaso.
Kilpailu ei ainakaan nykyjärjestelmässä ole mahdollinen Suomen sähkönsiirtoverkossa. Sähkönsiirto perustuu niin kutsuttuihin luonnollisiin monopoleihin. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkö kulkee tiettyä sähkölinjaa pitkin, eikä viereen ole mitään järkeä rakentaa kilpailevaa linjaa.
Sähkönsiirtoyhtiöistä näkyvin on niistä suurin eli Caruna.
– Heillä on verrattain aggressiivinen hinnoittelutapa, Lintilä mainitsee.
Hän kertoo ministerinä tavanneensa Carunan kanadalaisen johdon kun nämä kävivät Suomessa.
– Kun muut pitivät energiakriisin aikana siirtohinnat tasaisina, he nostivat. Kovin perustelivat tätä tarpeillaan, mutta ei minulla heille paljon ymmärrystä ollut silloin.
– Heillä on suurimpana omistajana kanadalainen Ontarion opettaja-eläkeläisten säätiö, ja osakearvosta ja tuloksesta tulee hinnoittelu, Lintilä selittää.
Eri yhtiöillä, joista suuren osan Lintilä huomauttaa olevan kunnallisessa omistuksessa ja siten poliittisissa käsissä, vaikuttaa hinnanmuodostukseen myös paljonko on tehty esimerkiksi maakaapelointeja. Tämä juontaa Mauri-myrskyyn kuusi vuotta sitten, jonka jälkeen maakaapeloinnit velvoitettiin.
– Sitä on totta kai vaikea ymmärtää, jos et käytä sähköä ja silti tulee merkittävä siirtolasku. Ymmärrettävästi ihmiset eivät tällaista ymmärrä. Maksu vain tulee siitä, että asiakkaalla on mahdollisuus sähkön käyttöön.
Suuressa kuvassa Suomen sähköjärjestelmä on Lintilän mielestä toimiva.
– Haaste tulee, kun voimakkaasti siirrytään esimerkiksi tuulivoimapuolelle. Siirtoverkot ja Fingridin (kantaverkon ylläpitäjä) kestävyys tulevat olemaan keskeiset tekijät.
– Kyllähän meillä verrattain hyvin kaikki alueet ovat verkon alaisuudessa. Toistaiseksi Fingrid on pystynyt sähkön siirtämään, Lintilä kiittää.
Jos ajattelee tulevia hankkeita, kuten pohjoisen suuria tuulivoimahankkeita, tulee tämä Lintilän mukaan vaatimaan sen, että Fingridin verkkoa vahvistetaan.