Draghin utopia
Mario Draghi oli EKP:n arvostettu pääjohtaja, ja sen jälkeen toista vuotta Italian pääministeri. Draghin kovasta taustasta hurmaantuneena kilpailukykynsä menettänyt Eurooppa luotti Draghiin. Hänen piti osoittaa EU:lle polku kohti uutta, autonomisempaa, kilpailukyisempää ja samalla vähän vihreämpää tulevaisuutta.
Draghin analyysiin Euroopan tilasta voi kernaasti yhtyä. Kaksi vuosikymmentä sitten asetimme tavoitteeksi nousta maailman kilpailukyisimmäksi talousalueeksi vuonna 2020. Mutta nousun sijasta Eurooppa joutui tuona merkkivuonna toteamaan, että Eurooppa löysi itsensä maailman kaikkien suurten talousalueiden kisassa peränpitäjän paikalta.
Eurooppa oli rakentanut energiahuoltonsa Venäjän ja raaka-ainehuoltonsa Kiinan ja sen kaverien varaan. Lännen Kiina-suhteiden kärjistyessä ja Putinin sodan alettua totuus iski kasvoille.
Eurooppa maksaa huikeaa energialaskua, on hätää kärsimässä Kiinan halpatuonnin kanssa ja juuttuu kasvavaan riippuvuussuhteeseen kiinalaisista kriittistä raaka-aineista. Kiina-suhteesta on tullut pullankaula Euroopan energia- ja digisiirtymille.
Siinä missä Draghin analyysi EU:n tilasta oli sattuva, samaa ei voi sanoa hänen korjausehdotuksestaan. Sata miljardia vuodessa yhteisvelkaa, ohjelmakaudelle yhteensä noin 800 mrd.
Näillä miljardeilla vivutettaisiin vuosikymmenen loppuun mennessä tuhansia miljardeja markkinoilta. Kuulostaa hyvältä, jos nämä sijoitettaisiin parhaimpiin, excelenciaan. Niin ei tapahtuisi, se on nähty.
Kannatan Euroopan yhteisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimien eli Horisontin noin 100 mrd euron kaksinkertaistamista siirtämällä siihen rahat EU:n Itä- ja Etelä-Euroopan aluetuista. Horisontin rahojen tarkoitus on osallistua riskinjakoon sellaisten läpimurtojen/innovaatioiden tuottamisessa, joita hyötyy koko Eurooppa.
Mutta vastustan siis jyrkästi sinne tänne miljardeja ruiskivia yhteisrahastoja, joista muutaman vuoden takainen 750 mrd elvytyspaketti on ollut esimerkki. Meidän vastuut ovat siitä yli 10 mrd euroa. Avustuksia Suomi saa vähän yli 2 mrd euroa. Lainaa Suomen ei kannata ottaa.
Elvytysrahastosta 22.9 miljardin avustuspotin osoittaminen Italian rautateille tai lähes 10 miljardin euron potti Espanjan matkailulle, ja monet vastaavat elvytyskohteet, eivät todellakaan edistä EU:n kilpailukykyä.
Tunnustus Orpon hallitukselle. Eivät tue yhteisvelkaa.
Mauri Pekkarinen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/