Rauha oli jo näköpiirissä, silti Suomi teloitti – tämänkin jälkeen määrättiin vielä yksi kuolemanrangaistus
Toinen päivä syyskuuta 1944 Suomi teloitti kansalaisensa viimeisen kerran historiansa aikana. Tästä tulee maanantaina kuluneeksi tasan 80 vuotta.
Seuraavana päivänä, syyskuun kolmantena, Suomi teloitti vielä kolme neuvostoliittolaista desanttia. Heidät oli tuomittu vakoilusta ja he ovat viimeiset Suomessa teloitetut henkilöt.
Kuolemanrangaistus säilyi laissa vielä vuoteen 1972. Viimeisen kerran ihminen tuomittiin Suomessa kuolemaan ei sodan vaan rauhan aikana, vuonna 1946. Vilho Huovinen (1918–1985) oli tehnyt kolme ryöstömurhaa vuosina 1943 ja 1945, ja sai näiden johdosta kuolemantuomion. Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi muutti tuomion armahdusoikeudellaan elinkautiseksi.
Viimeinen teloitettu suomalainen oli Olavi Laiho. 36-vuotias Laiho ammuttiin 2. syyskuuta 1944 Oulussa.
Jos Laiho olisi ollut pieni tekijä, sotaoikeus olisi lieventänyt tuomiota. Yleensä sota-ajan kuolemantuomiot muutettiin elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.
Moni muistaa Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa olleen teloituskohtauksen. Se perustuu Linnan rykmentissä todistettuun tositapahtumaan, jossa kaksi sotilasta kieltäytyi lopen uupuneina jatkamasta taistelua. Sotilaat odottivat, että ihan vain juridiikan takia kuolemantuomio tulee, ja se muuttuu heti vankeusrangaistukseksi.
Pikaoikeus oli kuitenkin eri asia, ja sen tavoite oli estää joukkopako Goran taistelusta. Vastoin yleistä tapaa Voitto Ahomäen ja Toivo Mäkelän teloitukset todella toteutettiin ja tämä järkytti koko rykmenttiä.
Laiholla oli jatkosodan (1941–1944) aikana johtava asema niin kutsutuissa metsäkaarteissa sekä mittava syntilista. Kuolemantuomio ei olisi hänen tapauksessaan ollut juridista sanahelinää.
Laihon kumppaneineen perustama Työkansan vapaustaistelun järjestäjät oli kommunistinen maanalainen verkosto, joka järjesteli yhteistoimintaa jatkosodan aikana vihollisen eli Neuvostoliiton puna-armeijan kanssa. Laiho organisoi sabotaasitoimintaa ja välitti vakoilutietoja Suomen Kommunistisen Puolueen puitteissa.
Laiho sai tuomion sotilaskarkuruudesta, vakoilusta, maanpetoksesta ja valtiopetoksesta. Vaikka jatkosota oli päättymässä ja rauha tulossa, ei sotilasoikeus katsonut mahdolliseksi antaa Olavi Laiholle minkäänlaista armahdusta. Hän oli ollut vangittuna jo joulukuusta 1942 ja saanut kuolemantuomion kesäkuussa 1943. Sotilaspoliisi laittoi tuomion täytäntöön.
Lapin sodassa saksalaisia vastaan 1944–1945 ei enää teloitettu ketään.
Viimeinen siviilirikoksesta langetettu kuolemantuomio pantiin täytäntöön niin ikään jatkosodan aikana. Kuusi ihmistä Huittisissa maaliskuussa 1943 surmannut vankikarkuri Toivo Koljonen (s. 1910) ammuttiin saman vuoden lokakuussa.
Viimeinen teloitettu nainen oli Laihon tavoin kommunisti, ja sai tuomion vakoilusta sekä maanpetoksesta. Martta Koskinen (s. 1896) teloitettiin ampumalla Malmin ampumaradalla Helsingissä 28. syyskuuta 1943.
Suomen viimeisen hirttotuomion koki vuonna 1884 syntynyt Taavetti Lukkarinen vuonna 1916. Lukkarinen auttoi ensimmäisen maailmansodan aikana Muurmannin ratatyömaalta paenneita saksalaisia sotavankeja pakenemaan Lapin kautta Ruotsiin. Venäläishallinto katsoi, että oikea rangaistus sota-aikana tällaisesta on kuolema.
Jos halutaan löytää viimeinen mestattu ja viimeinen rauhan aikana Suomessa teloitettu, pitää mennä kauemmas historiaan. Vuonna 1795 syntyneen Tahvo Putkosen kaula katkaistiin nopealla teräaseen heilautuksella heinäkuussa 1825. Putkonen tuomittiin humalassa tehdystä taposta.
Luultavasti viimeinen teilaus tehtiin joitain vuosia ennen Putkosen mestausta. Mynämäen alueella tiedetään suoritetun teilaus vuonna 1819. Jaakko-niminen renki joutui pyöritettäväksi rattaanpyörää muistuttavan teilipyörän päälle. Jaakon epäiltiin surmanneen Johan-nimisen renkivoudin.
Teloitus suoritettiin lyömällä metallitangolla raajat rikki tuomitun pyöriessä ja monesti teilattu jätettiin kitumaan ja kuolemaan hitaasti shokkiin tai verenhukkaan. Joskus kidutuksen jälkeen pyöveli surmasi teilatun varsinaisen teilauksen päätteeksi niin, ettei tämän tarvinnut kärsiä pidempään. Ruumis jätettiin teilipyörään mätänemään ja lintujen ruoaksi ollakseen varoitus muille. Raaka tapa kiellettiin monissa Euroopan maissa jo 1700-luvun alussa.
Renki-Jaakon kanssa oli tarkoitus teloittaa myös Johanin leski Greta. Jaakon oli tarkoitus mennä Gretan kanssa naimisiin, ja Gretan ymmärrettiin olleen mukana murhajuonessa. Gretalle määrättiin tuomioksi roviolla polttaminen, mutta hän ehti kuolla ennen tuomion täytäntöönpanoa.
Viimeinen roviolle päätynyt kuolemaantuomittu löytyy paljon kauempaa historiasta. Noitavainojen uhri Antti Lieroinen sai tuomion noituuden harjoittamisesta, ja poltettiin Ruovedellä vuonna 1643.
Lähteitä ja lisätietoa: