Arviointimenettely maakuntiemme muokkaajana
Hyvinvointialueuudistus etenee, mutta rahat eivät riitä.
Uudistuksessa oli ajatuksena, että valtiolta hyvinvointialueille tuleva rahoitus vastaa kuntien aiempia sotekuluja. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut. Kunnat olivat kattaneet kulunsa, mistä irti saivat ja kokonaiskulut eivät siten olleet näkyvissä, joten ne näyttäytyvät vasta nyt. Tämä selittää, miksi alueiden budjetit ovat alijäämäisiä.
Useat alueet ovat taloudellisesti pulassa ja joutumassa valtionvarainministeriön johtamaan arviointimenettelyyn, jolla hallitus voi painostaa alueita säästöihin. On epäselvää, mistä saadaan lisäsäästöjä ilman niistä aiheutuvia lisäkustannuksia. Poliittista ristivetoa on ilmassa.
Onko arviointimenettely työkalu vai myös jotakin muuta? Meidän kannattaa valmistautua vaikeaselkoiseen kokonaisuuteen, joka on keskusteluissa jo läsnä, muttei vielä missään paikalla.
Ei tiedetä, mitkä ovat menettelyn rajat ja millaiset teemat voivat jatkossa ohjata uudelleen järjestelyjä. Mihin sijoittuvat keskustalaiset arvot?
Talous lienee ohjaavista teemoista keskeisin, mutta tapahtuuko ohjaus puhtaasti sen ehdoin vai jotenkin muuten. Erityisesti vaarana on, että tarkastellaan vain resursseja, vaikka uudistuksessa viime kädessä on kyse prosesseista eli mitä, miten ja missä työ tehdään? Ilman näiden hallintaa ei talouskaan muutu. Talous on pitkälti toimintaa ja toiminta taloutta.
Jos kajotaan alueellisiin rakenteisiin, alueiden tarkoituksenmukaiset erityispiirteet voivat olla vaarassa ja sen myötä talousvaikutukset ennakoimattomia. Yksiköiden sulkemiset ja henkilöstön irtisanomiset ovat esimerkkejä leikkausten kautta rakenteita muuttavista ja välillisesti menoja lisäävistä ratkaisuista.
Menettely voi ohjata aluepolitiikkaa. On arvioitava, mitkä ovat vaikutukset muiden julkisten palvelujen, kuntien ja liike-elämän suunnitelmille ja tavoitteille. Sotella on tiiviit rajapinnat kaikkialle. Onko keskustalaisuus tätä kautta uhattuna?
Tilanne tarjoaa mahdollisuuden poliittiseen ohjaukseen. Neuvotteluissa voi tulla kiusaus painottaa ideologisia ohjausmekanismeja ja käyttää puoluekohtaisia ajureita. Esiintyy ohivirtauksia, joilla tehdään sellaista, mikä muuten ei olisi mahdollista. Tässä meidän pitää olla tarkkoina, ettemme tule yllätetyiksi.
Viime kädessä menettelyllä tehdään myös yhteiskuntapolitiikkaa ja välitetään yhteiskunnan arvoja. Suuria asioita ja monia kerrannaisvaikutuksia on ilmassa, muun muassa vallan jakoihin liittyen.
Äärimmäisenä ratkaisuna on väläytetty maakuntien yhdistämisiä. On syytä arvioida, mitä maakunnat kuntineen ovat tämän jälkeen, ja mikä on liitetyn ja vastaanottaneen suhde toisiinsa. Kenen maakuntalaulua lauletaan?
Olisi hyvä aloittaa keskustelu, mitä arviointimenettely on, ja mikä sen vaikutus olisi lähipalveluille. Mihin alueiden kannattaa valmistautua nykyisten ratkaisujensa lisäksi?
Ajetaanko meitä johonkin vieraaseen? Menettelystä seuraavia toimenpiteitä sekä tarvittavaa yhteistä kieltä voi varmasti ennakoida jo nyt.
Tarvitaan pelisäännöt. Mustia joutsenia on ilmassa.
Timo Salmisaari
Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaltuutettu
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Psykiatrian erikoislääkäri
Ruokolahti
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/