EU-komissio: Suomi pysyy euroalueen talousetanana
Suomen talous on kääntymässä ylöspäin, mutta kasvu on hidasta vielä pari vuotta, arvioi EU-komissio.
Komission julkistaman ennusteen mukaan ainoastaan Kreikka on tänä vuonna Suomea jäljessä, mutta ensi vuonna Kreikankin talouskasvu ohittaa Suomen helposti.
Komission mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna kituliaasti 0,5 prosenttia.
Ensi vuonna kasvu elpyy vaatimattomasti 0,9 prosenttiin. Kreikan vastaavat luvut ovat –0,7 prosenttia tänä vuonna ja +2,7 prosenttia ensi vuonna.
Komissio panee merkille, että taloudellinen toimeliaisuus Suomessa näytti lisääntyvän viime vuoden alkupuolella. Kesällä talous kuitenkin kääntyi yllättäen laskuun.
– Kun taloudellinen toimeliaisuus heikkeni vuoden 2015 loppua kohden, lähtökohta vuoteen 2016 on ennustettua heikompi, komissio arvioi ennusteessaan.
Heikko syksy vaikutti siihen, että komissio leikkasi nyt arviotaan Suomen talouskasvusta. Syksyn ennuste oli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi sekä tälle että ensi vuodelle.
Komissio myöntää, että ulkoiset olosuhteet ovat Suomelle vaikeat.
– Yksin 2015 Suomen vienti Venäjälle putosi kolmanneksella, vaikka vienti euroalueelle kasvoi, ennusteessa sanotaan.
Komissio odottaa, että investointien elpyminen Euroopassa ja kilpailukyvyn asteittainen palautuminen hyödyttävät Suomea jo tänä vuonna.
Vienti kasvaa kuitenkin hitaammin kuin maailmankauppa, mikä tarkoittaa markkinaosuuksien supistumista edelleen.
Suomen talous onkin ollut vahvasti kotimaisen kysynnän varassa. Hiuksen hieno deflaatio on nostanut reaalipalkkoja.
Pankkien asuntovelallisille tarjoamat lyhennysvapaat ovat myös tukeneet kotimaista kysyntää.
– Tänä vuonna näiden myönteisten tilapäisten tekijöiden pitäisi haihtua, ja kulutuksen kasvun ennustetaan hidastuvan 0,6 prosenttiin.
EU-komissio odottaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä alittaa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin rajan jo tänä vuonna.
Komissio ennustaa, että alijäämä putoaa tänä vuonna 2,8 prosenttiin viime vuoden 3,2 prosentista.
– Julkinen kulutus ja investoinnit pysyvät alhaisempina kuin bruttokansantuotteen nimellinen kasvu, komissio perustelee.
Julkinen velka sen sijaan kasvaa 65 prosenttiin viime vuoden 62,7 prosentista. Vakaussopimuksessa on asetettu ylärajaksi 60 prosenttia.