Keskusta siirtäisi päätösvaltaa pois Helsingin hallintokortteleista – metsästysluvat alueille, ravintolasääntely ja koulujen lomat kunnille
Keskusta on täsmentänyt uutta hallintomalliaan, jolla puolue purkaisi päätösvallan keskittämistä ja keventäisi virkamiesbyrokratiaa.
Keskustan niin sanotussa lähimallissa päätöksiä tehtäisiin entistä vähemmän Helsingin ministeriöissä ja keskusvirastoissa, ja enemmän maakunnissa.
Kunnat ja itsehallinnolliset alueet saisivat nykyistä huomattavasti enemmän valtaa päättää omista asioistaan. Päätöksenteko tuotaisiin lähemmäs ihmisiä esimerkiksi kouluista, paikallisesta elinvoimasta, teistä, rakentamisesta sekä luonnonvarojen käytöstä.
– Liian moni ihmisten arkeen vaikuttava päätös tehdään tänä päivänä kaukana niistä ihmisistä, joita päätös koskee. Keskusta luottaa siihen, että ihmiset omilla alueillaan tietävät usein parhaiten, mikä heidän kotiseudulleen sopii, sanoo kansanedustaja Mika Riipi tiedotteessa.
Mallissa tiettyjen kokeilualueiden päätösvaltaan siirrettäisiin muun muassa metsästys- ja suurpetoluvat, alempiasteisen tieverkon kehittäminen ja ylläpito sekä osittain myös luonnonsuojelua ja Natura-poikkeamisia koskevat ratkaisut.
Samalla kuntien alueidenkäytön ohjausta kevennettäisiin, mikä mahdollistaisi muun muassa joustavamman ranta-alueiden rakentamisen. Koulujen loma- ja työajoista sekä alkoholilainsäädännön mukaisista ravintolaluvista päätettäisiin jatkossa täysin kunnissa.
Keskusta ei halua jättää nykyisiä hyvinvointialueita pelkiksi valtion tiukassa ohjauksessa toimiviksi sote-koneistoiksi, vaan tavoitteena on kokeilujen ja lainsäädäntömuutosten kautta kehittää niistä aidosti itsehallinnollisia maakuntia.
Malli tarjoaisi keskustan mukaan koko Suomelle enemmän sen omiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja päättää itse liikenteestä, maankäytöstä, työllisyyspalveluista ja kotouttamisesta.
– Siksi päätösvaltaa pitää siirtää lähemmäs ihmisiä eikä kauemmas heistä, painottaa kansanedustaja Petri Honkonen.
Keskustan arvion mukaan hallinnon rakenteellinen keventäminen, päällekkäisyyksien karsiminen ja tekoälyn hyödyntäminen tuottaisivat yhteensä vähintään puolen miljardin euron eli 500 miljoonan euron säästöt. Puolue suuntaisi säästyvät veroeurot suoraan parempiin lähipalveluihin, suomalaisten arjen helpottamiseen sekä maan talouden vahvistamiseen.
Uudistus on tarkoitus toteuttaa hallitusti kahden vaalikauden aikana siten, että uusia toimintamalleja testataan ensin vapaaehtoisilla kokeiluilla ennen valtakunnallisia lainsäädäntömuutoksia.