Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Metsätalous

Kuolinpesät omistavat yli miljoona hehtaaria metsää, kertoo tuore selvitys

22.6.2026 10:00
Lue lisää 
Historia
Neuvostoliiton aika näkyy edelleen monissa paikoissa entisen itäblokin alueilla. Kuvassa vuodelta 2012 Viron Lahemaan kansallispuiston alueella oleva entinen neuvostolaivaston sukellusvenetukikohta. (Kuva: Diego Delso, delso.foto, CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi) / Wikimedia Commons)

Venäläisjoukot marssivat Berliinin kaduilla vielä vuonna 1994 – Kylmä sota ei kadonnut Baltiasta ja Saksasta heti

Itäblokin perintönä useaan maahan jäi venäläisiä tukikohtia ja joukkoja vielä kylmän sodan päätyttyäkin
Lauri Heikkilä 31.8.2024 21:00, muokattu 30.8.2024 17:09
a– a+
Historia

Sosialistinen itäblokki alkoi hajota viimeistään vuonna 1989. Blokkia johtanut Neuvostoliitto hajosi vuoden 1991 aikana sosialististen neuvostotasavaltojen itsenäistyessä kukin vuorollaan.

Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät eri tahtiin ja eri tavoilla, vaikka Baltian itsenäistyminen helposti niputetaankin yhdeksi kokonaisuudeksi. Liettua julistautui itsenäiseksi jo keväällä 1990, mutta vielä tammikuussa 1991 maassa vuoti veri neuvostojoukkojen otettua televisiokeskuksen haltuunsa.

Luonnollisesti valtion hajoaminen ja uusien syntyminen ei ole yhden yön mittainen hanke. Eräs Neuvostoliiton monivuotinen jäänne olivat venäläiset tukikohdat ja joukko-osastot eri valtioiden alueilla.

Vasta kolmisen vuotta itsenäistymisten jälkeen viimeiset venäläiset sotajoukot poistuivat Baltian maista. Tänään 31. elokuuta tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun venäläissotilaat poistuivat lopullisesti.

Poistuminen ei kuitenkaan ollut pelkkä hallinnollinen toimenpide. Sekä venäläiset että baltit pitivät keskustelun tiukan poliittisena.

Helsingin Sanomat kirjoitti poistumisneuvotteluista 28. heinäkuuta seuraavasti.

– Pitkällisen kiistan ydin eivät olleet Venäjän sotilaat, joita on Virossa jäljellä enää kolmatta tuhatta. Kiista koski Viron venäläisten asemaa yleensä ja erityisesti niitä eläkkeelle siirrettyjä sotilaita, jotka tahtovat jäädä Viroon. Mukana oli vaarallisen paljon arvovaltaa ja taustalla jyrkkä näkökantojen ero, lehti arvioi pääkirjoituksessa.

Lehden mukaan syvä näkemysero oli myös suhteessa vanhaan. Venäjä korosti tekevänsä erkaantuneen neuvostoperheen yhteistä politiikkaa, Virossa oltiin tiukkoja sen suhteen, että maa oli ollut puoli vuosisataa laittoman miehityshallinnon alainen.

Pohjoismaiden pääministeritkin, Suomesta Esko Aho (kesk.), ottivat keväällä 1994 yhteisesti kantaa sen puolesta, että venäläisjoukot lähtisivät Virosta ja Latviasta. Virossa oli yhä 2500 ja Latviassa 10 000 venäläissotilasta.

Liettuasta venäläiset lähtivät aiemmin, elokuun 31. ja syyskuun 1. päivän välisenä yönä 1993. Tasan vuotta myöhemmin sama toistui Latviassa ja Virossa kuten myös Saksassa.

Yllättävältä voi tuntua, että myös 1989 yhdistyneessä Nato-maa Saksassa oli venäläisjoukkoja vielä 1990-luvulla. Ne poistuivat samaan aikaan kuin Latvian ja Viron alueilla olleet joukot. Toisin kuin Baltian maat, Saksa ei missään vaiheessa ollut osa Neuvostoliittoa. Nykyisen Venäjän Kaliningradin alueen Saksa tosin oli menettänyt Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa.

Puolakaan ei ollut osa Neuvostoliittoa, ja sieltäkin Venäjän joukot poistuivat vasta melko myöhään, syyskuussa 1993, hieman Liettuasta poistumisen jälkeen.

Puna-armeija valtasi Baltian maat saksalaisten hallusta, ja Neuvostoliitto liitti ne (takaisin) itseensä vuonna 1944. Kuvassa neuvostojoukkoja Latviassa lokakuussa 1944. (Kuva: Wikimedia Commons / Lisenssi)

Toinen maailmansota selittää sen, miksi asetelmat olivat sellaiset kuin olivat kylmän sodan päättyessä ja itäblokin hajotessa.

Euroopan itäiset osat olivat ennen vuosien 1939–1945 suursotaa olleet valtiomuodoiltaan ja hallituksiltaan moninaisia pääosin itsenäisiä valtioita.

Jugoslavia, Unkari, Bulgaria ja Romania olivat kuningaskuntia, Tšekkoslovakia presidentin johtama tasavalta. Puolan tasavaltaa johti vuoden 1926 sotilasvallankaappauksen jälkeen käytännössä marsalkka Józef Piłsudski, ja tämän kuoltua 1935 marsalkka Edward Rydz-Śmigły. Presidentillä ei ollut tosiasiallista valtaa.

Baltian mailla oli demokraattisesti valitut presidentit (Virossa ensin riigivanem, valtionvanhin). Valko-Venäjä ja Ukraina olivat osa Neuvostoliittoa.

Toisen maailmansodan aikana vuodesta 1941 alkaen natsi-Saksa soti kaikkialla Itä-Euroopassa. Moni alueen hallitus soti Saksan rinnalla ja Saksa hallitsi käytännössä koko Itä-Eurooppaa Neuvostoliiton venäläiset sydänmaat poislukien.

Sotaonni kuitenkin kääntyi. Vuodesta 1943 alkaen alkoi olla selvää, että Saksa häviäisi sodan.

Neuvostoliitto pääsi niskan päälle. Neuvostojohtaja Josif Stalin ei kuitenkaan käyttänyt etulyöntiasemaansa hyväkseen iskemällä nopeasti päävihollisensa Saksan ytimiin. Neuvostoliitto soti koko rintaman laajuudelta ottaen haltuunsa koko Itä-Euroopan. Näin se pyrki varmistamaan vaikutusvaltansa alueella myös sodan jälkeen.

Stalinin valtapeli onnistui. Koko Itä-Euroopasta tuli Neuvostoliiton johtama sosialistinen alue. Osa valtioista säilyi virallisesti itsenäisinä, mutta esimerkiksi Baltian maat liitettiin osaksi Neuvostoliittoa omina sosialistisina neuvostotasavaltoinaan.

Poikkeuksiakin sosialistisessa leirissä oli. Josip Broz Titon Jugoslavia korosti alusta asti olevansa Moskovasta riippumaton omanlaisensa sosialistinen valtio. Myöhemmin Nicolae CeaușescunRomania alkoi toimia samoin. Enver Hoxhan Albanian omapäisyys alkoi näkyä siten, että vaikka Neuvostoliitto irtisanoutui stalinismista, Albania vannoi Stalinin perinnön nimiin Hoxhan kuolemaan 1985 saakka.

Berliinin muuria Itä-Berliinistä nähtynä vuonna 1983. Muuri oli kylmän sodan tärkeimpiä symboleja. (Kuva: Wikimedia Commons / Lisenssi)

Neuvostoliitto valvoi itäblokkiaan paitsi poliittisesti myös sotilasvoimin. Välillä joukkoja käytettiinkin, kuten esimerkiksi Unkarin kansannousun 1956 ja Prahan kevään 1968 aikana.

Kylmän sodan tärkeimpiä näyttämöitä oli Berliini, eikä vähiten symbolisesti.

Saksan pääkaupunki oli toisen maailmansodan kulminaatiopiste, paikka, jossa natsihallinto oli saanut maailmansodan aikaan ja jonka kaaduttua Saksa antautui.

Kilpajuoksun Berliiniin oli voittanut Neuvostoliitto. Tästä huolimatta myös muut suurimmat liittouneiden valtiot saivat kaupungista omat miehitysvyöhykkeensä.

Miehitysvyöhykkeet määrättiin samankaltaisella nelijaolla myös loppuun Saksaan. Berliini oli jaon kuuma peruna ja kummajainen, joka sijaitsi Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä, mutta oli silti neljän voittajavaltion jakama.

Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen miehitysvyöhykkeet yhdistettiin sekä Berliinissä että muussa Saksassa kun luotiin Länsi-Saksan valtio (Saksan liittotasavalta BRD). Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeestä tuli Itä-Saksa (Saksan demokraattinen tasavalta DDR). Länsi-Berliini jäi osaksi Länsi-Saksaa, vaikka kaupunki sijaitsikin Itä-Saksan ympäröimänä.

Neuvostoliiton joukkoja oli kylmän sodan loppuun asti paljon sekä Itä-Saksassa että Berliinissä. Kylmän sodan symbolia Berliinin muuria vahdittiin tiukasti, mutta toinen vahtitehtävä oli Neuvostoliitolle tärkeä sekin.

Nürnbergin oikeudenkäynneissä toisen maailmansodan jälkeen tuomittiin natsi-Saksan sotasyyllisiä ja sotarikollisia. Vankeustuomion saaneet ensimmäisen eli pääoikeudenkäynnin tuomitut joutuivat istumaan tuomiotaan Spandaun vankilaan.

Spandau sijaitsi Länsi-Berliinissä. Siellä oli vahtivuorot niin briteille, ranskalaisille, yhdysvaltalaisille kuin neuvostoliittolaisillekin. Tämä tarkoitti sitä, että Neuvostoliiton vartiojoukot pääsivät välillä Länsi-Berliinin alueelle.

Spandaussa oli enimmillään vain seitsemän vankia, kaikki korkeimpia natsi-Saksan johtajia. Etuajassa vapautuivat Walther Funk, Erich Raeder ja Konstantin von Neurath 1950-luvulla. Karl Dönitz istui koko kymmenen vuoden tuomionsa, samoin kuin Albert Speer ja Baldur von Schirach koko 20 vuoden tuomionsa.

Vuonna 1966 entinen natsipuolueen varajohtaja Rudolf Hess jäi vankilaan yksin. Hess oli nyt Neuvostoliitolle ainoa pääsy Länsi-Saksaan, sillä jos Hess olisi vapautettu, vartiovuorotkin olisivat lakanneet.

Neuvostoliitto torjui kauttaaltaan lännestä tulleet ehdotukset Hessin vapauttamisesta. Neuvostoliitolle kävi myös hyvä tuuri sikäli, että Hess eli hyvin vanhaksi ja vartiovuorot Spandaussa jatkuivat.

Hess teki itsemurhan 93-vuotiaana vuonna 1987. Teorioita ja salaliittoteorioita on senkin puolesta, että jokin läntinen taho olisi murhannut Hessin saadakseen neuvostojoukot pois Länsi-Berliinistä, mutta tämän puolesta ei ole pitäviä todisteita.

Neuvostoliiton vartio-osasto Länsi-Berliinissä Spandaun vankilan edessä 1981. Tuolloin vankilassa pidettiin enää yhtä vankia, Rudolf Hessiä. Spandaun vartiovuorot olivat Neuvostoliiton keino saada jalansijaa lännen alueella. (Kuva: Wikimedia Commons / Lisenssi)

Ote Saksaan ja Berliiniin oli siis vahva koko kylmän sodan ajan. Neuvostojoukkoja oli todistamassa myös Berliinin muurin murtumista 1989, ja mahdollista olisi ollut, että joukot olisivat avanneet tulen väen rynnätessä idästä länteen.

Osana Neuvostoliittoa Baltian maissa oli luonnollisesti neuvostojoukkoja suurvaltion hajotessa. Vanhojen sopimusten pohjalta neuvostojoukkoja jäi niin ikään entiseen Itä-Saksaan ja Puolaan.

Yhtäkkiä oli useita itsenäisiä ja itäblokin jättäneitä valtioita, joissa kuitenkin oli venäläisiä sotajoukkoja.

Huomattava on, että venäläisiä tukikohtia on edelleen muidenkin entisten neuvostotasavaltojen ja muiden valtioiden alueilla. Kylmän sodan toisella pääpelurilla Yhdysvalloilla tukikohtia ja asemia on ulkomailla myös, selvästi enemmän.

Baltian, Saksan ja Puolan tapaukset ovat erityisiä siksi, että ne tekivät poliittisesti selkeän käännöksen länteen kylmän sodan päätyttyä.

Elokuun lopussa 1994 Virosta, Latviasta ja Saksasta poistui useita tuhansia venäläissotilaita.

Jo 25. kesäkuuta 1994 venäläiset pitivät Berliinissä näyttävän sotilasparaatin, jolla juhlistivat lähtöään. Virossa venäläiset järjestivät juhlavastaanoton ja ilotulituksia.

Viroon jäi pieni määrä sotilashenkilöstöä purkamaan tukikohtaa ja hoitamaan sen ydinreaktorin alasajon, poistuen syyskuussa 1995. Latviaan jäi vielä tutka-asema, joka siirtyi venäläisiltä latvialaisille vasta lokakuussa 1999.

Käännös idästä länteen oli nopea. Itä-Saksasta tuli välittömästi Länsi-Saksaan liityttyään Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton jäsen. Baltian maat liittyivät sekä unioniin että sotilasliittoon vuonna 2004.

Lähteitä ja lisätietoa:

Helsingin Sanomat 8.3.1994 ja 28.7.1994

Lietuvos nacionalinis radijas ir televizija 31.8.2023 (englanniksi)

Estonian World 31.8.2019 (englanniksi)

Peterson Institute for International Economics, Latvia’s Post-Soviet Transition (englanniksi)

Latvijas sabiedriskais medijs 30.8.2024 (englanniksi)

Lue myös

Yhdysvallat upotti taas väitettyjen huumesalakuljettajien aluksen

Yhdysvaltojen asevoimat on jälleen iskenyt väitettyyn huumeiden salakuljettajien alukseen Karibialla. Asevoimat kertoi maanantain...
22.6.2026 13:13

Ainakin viisi ihmistä kuoli Venäjän drooni-iskuissa

Ainakin yksi ihminen kuoli maanantaina, kun Venäjä iski drooneilla Ukrainaan matkalla olleeseen rahtialukseen...
22.6.2026 13:00

Hallitus ilmiriidoissa STEA-avustuksista – Orpo: Ministeri ei voi edistää asiaa ilman hallituksen hyväksyntää

Asia viedään pääministerin mukaan seuraavaksi valtioneuvoston istuntoon käsiteltäväksi
22.6.2026 12:50

Aihetunnisteet

Baltia Berliini Historia Itä-Berliini Itä-Saksa itäblokki kylmä sota Latvia Liettua Länsi-Berliini Neuvostoliitto Nürnbergin oikeudenkäynnit Puola Saksa Spandau tukikohdat Venäjä Viro

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Jatkosota alkoi Suomen suurmenestyksellä – kuvat kertovat hyökkäysvaiheen tarinan
Tarinat | 21.6.2026 15:00
Historia | Kun Salora loisti ja Valco romahti – väritelevisio muutti suomalaisten kodit ja unelmat
Uutiset | 21.6.2026 13:00
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Miksi hyttynen inisee niin raivostuttavasti? – Mielenkiintoinen syy
Uutiset | 21.6.2026 9:01
Suomi oli jatkosodassa hyökkääjä ja natsi-Saksan liittolainen, mutta sitä ei täällä mielellään muistella
Uutiset | 21.6.2026 15:01
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30
Jääkärien tulikasteesta 110 vuotta – ensimmäinen kaatunut oli torpparin poika Lappajärveltä
Uutiset | 16.6.2026 21:45
Tekniikka | Taistelu Englannista loi lentokonemoottorien legendan – Rolls-Royce Merlin käänsi toisen maailmansodan kulun
Uutiset | 17.6.2026 21:13
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Jatkosota alkoi Suomen suurmenestyksellä – kuvat kertovat hyökkäysvaiheen tarinan
Tarinat | 21.6.2026 15:00
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Historia | Kun Salora loisti ja Valco romahti – väritelevisio muutti suomalaisten kodit ja unelmat
Uutiset | 21.6.2026 13:00
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22

Uusimmat

Yhdysvallat upotti taas väitettyjen huumesalakuljettajien aluksen
Uutiset | 22.6.2026 13:13
Ainakin viisi ihmistä kuoli Venäjän drooni-iskuissa
Uutiset | 22.6.2026 13:00
Hallitus ilmiriidoissa STEA-avustuksista – Orpo: Ministeri ei voi edistää asiaa ilman hallituksen hyväksyntää
Uutiset | 22.6.2026 12:50
Sebastian Tynkkynen jälleen rasismikohun keskellä – suomalaismepistä tehtiin kantelu EU-parlamentin puhemiehelle
Uutiset | 22.6.2026 12:31
Tshetsheenipakolaisten karkotuksia vastaan osoitettiin mieltä Helsingissä
Uutiset | 22.6.2026 12:28
Kuormitusta ja häirinnän kokemuksia sisäministeriössä
Uutiset | 22.6.2026 12:23
Britannian pääministeri Keir Starmer eroaa – ”johtaja vaihtuu kuin vuodenajat”
Uutiset | 22.6.2026 12:13
Keskustan Kemppi: Perhevapaiden kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti – vanhemmuus ei saa olla este työelämässä
Uutiset | 22.6.2026 11:38
Länsi-Euroopassa kärsitään kuumuudesta – Ranskan länsiosiin odotetaan 43 asteen hellettä
Uutiset | 22.6.2026 11:16
Keskustan varapuheenjohtaja vaatii: Ennallistamissuunnitelma eduskuntaan – ”käsittämätöntä”
Uutiset | 22.6.2026 11:07
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Unettomuus pakotti Minna Siiran jättämään keskustan piiritoimiston – ”Lopulta uskalsin”
Uutiset | 14.6.2026 8:01

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Yhdysvallat upotti taas väitettyjen huumesalakuljettajien aluksen
Uutiset | 22.6.2026 13:13
Ainakin viisi ihmistä kuoli Venäjän drooni-iskuissa
Uutiset | 22.6.2026 13:00
Hallitus ilmiriidoissa STEA-avustuksista – Orpo: Ministeri ei voi edistää asiaa ilman hallituksen hyväksyntää
Uutiset | 22.6.2026 12:50
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Luonto | Amerikantulokas valtasi Suomen ja katosi – Mitä rannoilla oikein tapahtui?
Uutiset | 18.6.2026 21:30

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Keskustan perhepoltiikka kaipaa uutta linjaa
Mielipide | 18.6.2026 13:12
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Terveysjärjestöjen kansallinen neuvontatyö on tärkeää
Mielipide | 18.6.2026 12:50
Lukijalta: Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa vakavia puutteita
Mielipide | 17.6.2026 10:57
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Onko Suomen kansallinen etu hämärtynyt sähkömarkkinoilla? 
Mielipide | 15.6.2026 15:05
Lukijalta: Päättäjän tehtävä ei ole nyökytellä
Mielipide | 12.6.2026 15:18
Lukijalta: Keskustan perhepoltiikka kaipaa uutta linjaa
Mielipide | 18.6.2026 13:12

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
Keskustaedustajat huolestuivat hakkuiden toteuttamisesta uuden lain myötä
Uutiset | 17.6.2026 19:13
Grahn-Räisänen, Harmanen, Karhu ja Lohko keskustan ehdokkaiksi Karjalassa
Uutiset | 17.6.2026 13:15
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste