Ruokavalio ei ole joko–tai vaan sekä–että

Jälleen viime viikkoina kiivaana käynyttä ruokavaliokeskustelua on syytä suhteuttaa siihen todellisuuteen, missä Suomessa elämme. 
 
Maatalouden tuotantotavat ja olosuhteet ovat erilaiset eri puolilla maailmaa. Suomella on erityisiä vahvuuksia nautakarjataloudessa. Meillä on myös edellytykset viedä ja brändätä kestävää naudanlihaa maailmalle. Toki tilaa riittää hyvin myös niin sianlihan tuotannolle kuin lammastaloudellekin. 

Lisäksi, mitä hajautetumpaa ja monipuolisempaa maataloutta Suomessa harjoitetaan sitä paremmin huolehdimme myös huoltovarmuudesta nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa. Tähän liittyy myös mm. maatalouden yhteydessä harjoitettava biokaasutuotanto, jota tulisi lisätä merkittävästi nykyisestä.
 
Kotimaista valkuaiskasvituotantoa ja viestintää kotimaisten kasvisten käytön puolesta tulee myös lisätä. Nämä eivät ole joko-tai vaan sekä-että -kysymyksiä. Kotieläintuotanto ja kasvinviljely tarvitsevat toisiaan tulevaisuuden kiertotaloudessa monestakin syystä, mm. eläinten tuottaman lannan vuoksi. 

Ilmasto-olojemme takia kotieläintuotanto on pohjoisimmilla alueilla lähes ainoa vaihtoehto ja Suomessa järkevää mm. runsaiden vesivarojen vuoksi. 
 
Naudanlihantuotanto vaatii runsaasti vettä. Suomessa tuotettu nautakilo kuluttaa vettä alle puolet siitä, mitä keskimäärin muualla maailmassa tuotettu. Lisäksi teurastettu nauta hyödynnetään kokonaan, jolloin luvut edelleen puolittuvat. 

Suomessa vettä sataa enemmän kuin sitä haihtuu, ja uutta pohjavettä muodostuu koko ajan. Suomalainen käyttää vain pari prosenttia vuodessa käytettävissä olevasta vedestä ja lähes puolet vedenkulutuksestamme syntyykin ulkomailla tuontituotteiden kautta.

Syömällä kotimaista et syö toisten pöydässä etkä juo toisten kaivosta.

Kaikesta maataloustuotannosta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kyse on kuitenkin ihmiselle välttämättömästä ruoan tuotannosta. Ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästölaskelmissa ei tällä hetkellä huomioida juuri lainkaan maaperän ja kasvuston sitomaa hiiltä. 

Maaperään jäävää hiilen määrää tutkitaan useassa tutkimushankkeessa ja myös päästökertoimia tarkennetaan. Olisi vastuutonta tehdä kauaskantoisia päätöksiä ilman tutkittua tietoa. 

Naudat, kuten myös lampaat, ovat tärkeitä perinnebiotooppien hoitajia. Kasvien ja ravinteiden poistaminen reheviltä rannoilta laiduntavien eläinten avulla vaikuttaa myönteisesti linnustoon, kalastoon ja moniin hyönteis- ja perhoslajeihin. 
 
Jokainen suomalainen päättää itse, mitä syö. Viljelijät tuottavat sitä, mille on kysyntää ja, mikä on omalla tilalla mahdollista. Suomalainen kotieläintuotanto on ekologisesti ja eettisesti kestävää suhteessa globaaliin tuotantoon. 

Helppo ilmastoteko on vähentää tuontituotteiden käyttöä. Kaupassa kotimaisen tuotteen tunnistaa Hyvää Suomesta -joutsenlipusta tai Sirkkalehti-merkistä ja ravintoloissa se selviää kysymällä, mikäli alkuperä ei käy ilmi muutoin. 

Syömällä kotimaista et syö toisten pöydässä etkä juo toisten kaivosta. Syömällä kotimaista tiedät, mitä suuhusi laitat ja, mistä ruokasi on peräisin. Syömällä kotimaista parannat kotimaan työllisyyttä, vaihtotasetta ja ylläpidät elävää maaseutua. Syömällä kotimaista teet hyvän teon joka päivä.