Trumpin paluu horjuttaa myös avaruusyhteistyötä – Euroopassa työstetään "suunnitelma B:tä"
Presidentti Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon on saanut Euroopan maat tekemään nopeita ratkaisuja puolustusmenojensa kasvattamiseksi. Pyrkimys vähentää riippuvuutta USA:sta tarkoittaa, että Euroopan on lisättävä investointejaan myös avaruusteknologiaan, sanoo Euroopan avaruusjärjestön (ESA) pääjohtaja Josef Aschbacher Guardianille.
Avaruuteen investoiminen on elintärkeää elämänlaadun ylläpitämiseksi ”epävakaassa geopoliittisessa” tilanteessa, Aschbacher toteaa. Hänen mukaansa tilanne on ”muuttumassa dramaattisesti”.
Tiivis yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on ollut eurooppalaiselle avaruustutkimukselle elintärkeää vuosikymmenten ajan.
ESA:n tutkijat tekevät yhteistyötä amerikkalaisten kollegoidensa kanssa esimerkiksi astronauttien lähettämisessä kansainväliselle avaruusasemalle, galaksien säteilyä tutkivan James Webb -teleskoopin käytössä sekä Artemis-ohjelmassa, joka tähtää ihmisen palauttamiseen Kuun kamaralle.
ESA:n tämänhetkinen vuosibudjetti on 7,7 miljardin euroa, joka kalpenee vertailussa Yhdysvaltain kansallisen ilmailu- ja avaruushallinnon NASA:n 22,3 miljardin euron (25,4 miljardin dollarin) vuosibudjettiin.
Trumpin hallinnon esitys 50 prosentin leikkauksista NASA:n budjettiin on herättänyt Euroopassa kysymyksiä yhteistyön jatkumisesta.
Trumpin läheinen liittolainen, hallinnon kuluja leikkaavaa DOGE-virastoa johtava miljardööri Elon Musk lisää tilanteeseen vielä yhden mutkan. Hänen SpaceX-yhtiönsä on ollut kenties suurin tekijä rakettien laukaisukustannusten mullistavassa laskussa uudelleenkäytettävien Falcon 9 -rakettiensa ansiosta.
Trumpin määräys leikata hallinnon kustannuksia tarkoittaa, että Muskilla on todennäköisesti merkittävä vaikutusvalta Yhdysvaltain avaruuspolitiikkaan, huolimatta hänen ilmeisestä jääviysriskistään NASA:n keskeisenä urakoitsijana. Musk on esimerkiksi kritisoinut Artemis-ohjelmaa ja priorisoisi omaa tavoitettaan lähettää ihmisiä Marsiin.
− Jos muutoksia tapahtuu ja jos yhdysvaltalaiset kumppanimme ja ystävämme muuttavat suunnitelmiaan, olemme tietysti valmiita suunnitelmaan B, Aschbacher sanoo Guardianille.
− Ja varmasti vahvistamme itsemääräämisoikeuttamme ja kapasiteettiamme sen seurauksena. Mutta tänään ei ole aika puhua suunnitelmasta B, koska suunnitelma A on olemassa, hän lisää.
ESA harkitsee kuitenkin yhteistyötä muiden maiden kanssa, jotka voisivat olla osa ”suunnitelmaa B”. Aschbacherin mukaan Australia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Intia voisivat olla Euroopalle lupaavia kumppaneita.
ESA:n tehtävänä on tutkia avaruutta rauhanomaisesti, mutta ilmeiset sotilaalliset sovellukset saattavat helpottaa viraston mahdollisuuksia saada lisää rahoitusta jäsenmailta marraskuussa, kun ne kiirehtivät aseistautumaan uudelleen ja täyttämään Yhdysvaltojen jättämän aukon.
Euroopan maat pyrkivät myös irrottautumaan Muskin SpaceX-yhtiön Starlinkistä, verkkosatelliittien verkostosta, joka on tarjonnut luotettavan verkkoyhteyden syrjäisille alueille ja josta on tullut välttämätön osa Ukrainan sotilasviestintää Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.
ESA pyrkii kannustamaan seuraavan sukupolven laukaisurakettituottajia keskittyen uudelleenkäytettäviin raketteihin SpaceX:n kustannussäästöjen jäljittelemiseksi. Yhden ESA:n johtamista projekteista, Prometheus-rakettimoottorin, pitäisi olla käyttövalmiina muutaman vuoden sisällä, Aschbacher sanoo.
Myös eurooppalaiset yksityisen sektorin toimijat, kuten saksalainen startup-yritys Rocket Factory Augsburg, ovat mukana kilpailussa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, raketit voisivat nousta ilmaan Isosta-Britanniasta, mikä lopettaisi riippuvuuden ESA:n laukaisuasemasta Ranskan Guayanassa Etelä-Amerikassa.