Lukijalta: Siirtymä mustan mullan aikaan – biohiilellä
Kiihtyvän kasvihuoneilmiömme torjunta ei onnistunut fossiilipolttoaineiden hapuilevilla päästömaksuilla. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee vääjäämättä. Samalla nousee vuotuinen keskilämpötilamme.
Tarvitsemme uusia innovaatioita. Odotamme sellaista maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta. Sen on tapahduttava sekä pelto- että metsämailla.
Maapallon kokonaishumus on teollistumisen aikakaudella huvennut. Silti maaperän humuksessa on kokonaismäärältään vielä kaksi kertaa enemmän alkuainehiiltä kuin ilmakehässä.
Ja verrattuna maapallon maanpäälliseen biomassaan, tyypillisesti metsiin, humuksessa on hiiltä lähes kolme kertaa enemmän.
Nykypäivän ratkaisu humuksen hiilivaraston lisäämiseksi on biohiili. Se on maaperään lisättävää maanparannuksen jauhetta, joka on paahdettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.
Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili luo maaperään hiilen nieluvaraston.
Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta (musta multa) –viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden.
Ne ovat peräisin alueen intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi 450 vuotta eKr.
Intiaanien valmistama hiili on säilynyt hajoamattomana Amazonin peltomaassa parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä meidänkin valmistamana, tutkijat päättelivät.
Nykyajan biohiili on luontevinta valmistaa metsästä korjatun pienpuun hakkeesta. Biohiilen lisäraaka-ainetta saa nopeasti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä, tyypillisesti viljelypajusta.
Uutta biohiiltä voisi tehdä myös yksivuotisena viljellystä kuituhampusta. Sen kuivasadosta 60 prosenttia on hiiltämiseen sopivaa ydinpäistärettä.
Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä.
Tänään biohiiltä voi väkevöidä esimerkiksi kasvien ravinteilla tai maaperän hyötysienillä ja mikrobeilla. Väkevöityä biohiiltä voi käyttää myös metsänviljelyssä, esimerkiksi puun taimien istutuksen yhteydessä. Näin tapahtuu jo kaupunkien puistopuiden istutuksessa.
Ilmastokamppailun tulisi ottaa uusi suunta. Ilmakehään karannut hiili (hiilidioksidi) tulisi palauttaa takaisin hiilen kehtoon, maaperään.
Pelto- ja metsämaidemme kuten myös kaupunkipuistojen humuksen hoitoa tulisi pikaisesti kehittää ilmastopäästöjen kuohuttamassa Suomessa. Jos meidän hiilidioksidimme päästö- ja nieluvirrat ovat epätasapainossa, sen korjaamisessa tulisi keskittyä siihen missä hiilidioksidia (alkuainehiiltä) on eniten, eli maaperään.
Biohiili on siinä avainasemassa. Voisiko huomisen ilmasto-Suomesta kehittää biohiilellä uuden mustan mullan maan – Finland Terra Preta. Voisimme olla esimerkkinä muillekin, maaperänsä humusta menettäneille maille.
Meillä on päästöjen ja nielujen tasapainon saavuttamisessa ilmastokamppailun paaluvuosi 2035. Jotta pääsisimme tuona vuonna hiilidioksidin päästöjen ja nielujen tasapainon tilaan, biohiilen sovellukset tulisi ottaa heti käyttöön.
Veli Pohjonen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa
Kuusamo
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/