Vihreät heittivät kuolleen norpan verkottajien syliin – Turtiainen tekisi norpista lamppuöljyä
Savonlinnassa viime viikolla verkkoon hukkunut norppa lisäsi latausta keskusteluun, kun eduskunta pääsi väittelemään verkkokalastuksesta norppa-alueilla.
– Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Tämän yksilön matka päättyi jo toisena elinvuotenaan, miksi me annamme näin tapahtua, vihreiden Jenni Pitko kyseli.
Norppien suojelu on jatkumassa entiseen tapaan, sillä maa- ja metsätalousvaliokunta ei lämmennyt verkkokalastuksen täyskiellolle, jota vaadittiin kansalaisaloitteella. Valiokunta jäi asiassa kuitenkin riitaiseksi. Vastalauseen mietintöön jättivät vihreät ja vasemmistoliiton toinen edustaja Mai Kivelä.
Vihreiden Pitko pahoitteli, että valiokunta ei myöntynyt edes kompromissiin, jossa verkkokalastus olisi kielletty heinäkuussa. Pitkon mukaan kymmenen vuoden seurantajaksolla noin puolet kuuttien verkkokuolemista on tapahtunut heinäkuun aikana.
– Mutta kuten eilinen uutinen Savonlinnasta todistaa, norpat eivät ole turvassa kesän jälkeenkään.
Keskustan Anne Kalmarin johtama valiokunta näki mietinnössään, että ympärivuotinen verkkokalastuskielto saimaannorpan esiintymisalueilla vähentäisi kyllä edelleen norppien kokonaiskuolleisuutta, mutta aiheuttaisi samalla merkittäviä haittoja elinkeino-, kotitarve- ja virkistyskalastukselle.
Valiokunnan mukaan Saimaan alueelta pyydetään noin 30 prosenttia Suomen sisävesisaaliista, joten rajoituksella olisi huomattava vaikutus myös kotimaisen kalan saatavuuteen. Ympärivuotinen verkkokalastuskielto nähtiin siten ongelmalliseksi myös huoltovarmuuden ja hallitusohjelman mukaisen kotimaisen kalan edistämisohjelman kannalta.
Kalmari muistutti, että ympäristöministeriön johdolla asetettiin vuonna 2017 välitavoitteeksi, että norpan talvikannan koko kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa vuonna 2019.
Kalmarin mukaan norppakanta on vuosina 2017 – 21 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia ja on nyt 430 yksilöä.
– Saimaannorpan suojelussa lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisten toiminta Saimaalla, ja tässä on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin.
Omilla linjoillaan norppa-aloitteen palautekeskustelussa oli Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen, joka piti saimaannorppia potentiaalisena pula-ajan täydennyksenä ruokapöytiin.
– Norpan liha on erittäin hyvää ja siinä oleva rasva on erinomaista polttoainetta vaikka öljylamppuihin silloin, kun sähköllä valaiseminen ei onnistu tai se on liian kallista, Turtiainen julisti.
Turtiainen sanoi Saimaan mökkiläisenä myös huoltovarmuuden kannalta ilokseen havainneensa, että norppakannat ovat paljon paremmat kuin mitä mediassa väitetään.
– Eli kystä on kyllin tarjolla.
Keskustan Esko Kiviranta muistutti, että eniten verkkokalastusta heinäkuussa harrastavia on kesäasukkaitten joukossa.
– Kun he ostavat pyydyslupia osakaskunnilta, on tällä merkitys myös osakaskuntien talouden kannalta. Osakaskunnat ja kalastajat ovat osallistuneet yhdessä suojelujärjestöjen edustajien kanssa norpan suojelemiseksi tehtyyn vapaaehtoistoimintaan vahvasti.
Keskustaedustaja selvitti myös, miksi saimaannorppa kiinnostaa häntä itseään erityisesti.
– Vaikka olen lounaisrannikolta kotoisin, niin minulla on pieni kesäpaikka Puumalan Hurissalossa Suur-Saimaan rannalla. Toiveenani on, että joskus vielä kohtaisin siellä omalla rannalla saimaannorpan silmästä silmään.
Aloitteesta päästään äänestämään keskiviikon istunnossa. Tarjolla äänestyksessä on nykylinjan ja täyskiellon lisäksi myös ”kolmas tie”, sillä kokoomuksen Saara-Sofia Sirén teki kompromissiehdotuksen verkkokalastuksen kieltämisestä norppa-alueilla heinäkuun loppuun asti.