Velkajarruryhmä: Seuraava hallitus ei voi rahoittaa investointeja myymällä omaisuutta
Seuraava hallitus ei saa parantaa julkisen talouden tunnuslukuja keinotekoisesti omaisuuden myyntituloilla tai muilla keinoilla. Asiasta on päättänyt eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä, joka julkaisi asiasta yhteisymmärrysasiakirjan keskiviikkona.
Työryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen kertoi työryhmän käyneen kevään aikana laajan keskustelun siitä, millä ehdoilla julkisia investointeja voidaan tehdä ja rahoittaa.
– Yhteinen johtopäätöksemme on, että tulevaisuudessa omaisuustuloja ei voida käyttää laajamittaisesti julkisten investointien rahoittamiseen, Valkonen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Tuleva hallitus voisi rahoittaa investointeja pysyvillä tai määräaikaisilla päätösperäisillä tulo- tai menotoimilla.
Valkonen perusteli päätöstä EU:n finanssipoliittisilla säännöillä Suomen jouduttua tammikuussa EU:n alijäämämenettelyyn eli niin sanotulle tarkkailuluokalle.
– Meitä sitovat EU:n finanssipolitiikan säännöt, jotka rajoittavat sitä, kuinka paljon julkisia menoja voidaan kasvattaa eli niin sanottu nettomenopolku, Valkonen sanoi.
Yhteisymmärrysasiakirjan ovat allekirjoittaneet kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta vasemmistoliittoa, joka jätti asiaan eriävän mielipiteen. Puolue sanoo, ettei se näe tarpeellisena rajata tulevan hallituksen finanssipoliittista liikkumatilaa ennen vaaleja.
Työryhmän varapuheenjohtaja, SDP:n Joona Räsänen huomautti, että tälläkään hetkellä omaisuustulojen tulouttaminen ei pienennä kansantalouden vuosittaista alijäämää.
– Sillä on vaikutusta vuosittaiseen budjettitalouden menojen ja tulojen epäsuhtaan, eli sitä kautta vuosittaiseen velan ottoon, Räsänen sanoi.
Räsäsen mukaan Suomen kannalta suuri muutos on se, että tarkkailuluokan myötä komission Suomelle asettama nettomenopolku on oikeudellisesti sitova.
– Jos Suomi rikkoo nettomenopolkua eli kasvattaa julkisia menoja enemmän, komissiolla on mahdollisuus lähteä juridisiin toimenpiteisiin, josta viimeisimpänä keinona on sakko, Räsänen sanoi.
Kuluvan kevään aikana keskustelu velkajarrusta on jatkunut kiivaana muun muassa SDP:n ja vihreiden puoluekokouksissa, joissa oli esityksiä myös velkajarrusovusta irtautumisesta. Valkosen mukaan on hienoa, että asiasta on käyty keskustelua.
– Tulkitsen siten, että nyt kun puoluekokoukset, eli puolueiden ylimmät päättävät elimet, ovat myös käsitelleet tätä uutta finanssipolitiikan kehikkoa, sitoutuminen velkajarruun on parantunut huomattavasti, Valkonen sanoi.
Velkajarrutyöryhmä kertoo joulukuussa ensi vaalikauden sitovan finanssipolitiikan tavoitteen, joka määrittää sen, kuinka paljon tulevan hallituksen on sopeutettava julkisia menoja. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan sopeutuskokonaisuus olisi 8–11 miljardin euron suuruinen.
Joulukuun päätös tehdään Valkosen mukaan uusimman komission antaman nettomenopolun sekä valtiovarainministeriön tuoreimpien ennusteiden perusteella. Hän ei halunnut ottaa kantaa, kuinka paljon arvio sopeutustarpeesta vielä elää.