Vieraskynä: Eikö voida vaatia parempaa?
Kotikyläläiset Lapista Kemijokivarresta ottivat yhteyttä. He ovat huolissaan kaivoksesta, jota on suunniteltu pitkään Rovaniemen ja Ylitornion kunnan rajamaille ja joka nyt on edennyt ympäristövaikutusten arviointivaiheeseen.
Kyläläiset olivat käyneet konsultin järjestämässä YVA:n esittelytilaisuudessa. Tunnelmat olivat epätietoisia. Siellä oli kerrottu, että Natura-suojelualueiden alle kaivetaan neljä maanalaista kaivosaluetta ja jätevedet lasketaan kylän kohdalle Kemijokeen, joka konsultin mieltä on niin iso joki, että se kestää isonkin lastin kaivosvesiä.
Rovaniemen kaupunki ja Ylitornion kunta ovat kannattaneet kaivoksen avaamista pitkään. Uudet työpaikat ja verotulot kiinnostavat. Vähemmän tuntuu kiinnostavan, millä ehdoilla maankamara myllätään ja millaiseksi ympäristö jää, kun kaivostoiminta loppuu.
Kotikylää askarruttavan kaivoksen omistaja on kanadalainen yhtiö. Se aikoo ottaa kaivoksesta kullan ja koboltin talteen, myydä sen maailmanmarkkinoille hyvään hintaan ja sulkea kaivoksen kymmenen vuoden kuluttua.
Lapin perukoillakin kaivosyhtiöt ovat lukeneet EU:n uutta lainsäädäntöä. EU:n parlamentti hyväksyi äskettäin uuden raaka-ainelain, jolla pyritään nopeutetulla menettelyllä avaamaan uusia kaivoksia Eurooppaan. EU ei kuitenkaan halua, että uudet kaivokset vaarantaisivat ympäristöturvallisuutta.
Kaivos muuttaa aina ympäristöä.
Uuden kaivoksen suunnitelmia käsiteltäessä yksittäisen ihmisen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Konsulttien laatimat YVA-suunnitelmat ovat vaikeaselkoisia ja laajoja.
Kun kaivos saa luvan, ELY-keskus valvoo lupien noudattamista. Silti kuulemme jatkuvasti uutisia päästöistä pinta- ja pohjavesiin. Talvivaaran, Kittilän ja Kevitsan kaivokset ovat saaneet tästä ikävää julkisuutta.
Kaivos muuttaa aina ympäristöä. Haitallisia aineita liukenee ja kulkeutuu pitkän ajan kuluessa ympäristöön. Vesistöissä haitta-aineet saattavat kulkeutua virtausten mukana laajalle.
Kun kaivoksille on asetettu tiukat rajat, kaivosyhtiöt joutuvat investoimaan parempaan teknologiaan. Sitä on nytkin tarjolla, mutta kaivosyhtiöt eivät sitä käytä, koska sitä viranomaiset eivät vaadi.
Jos kaivosten ympäristöturvallisuus hoidettaisiin alusta pitäen hyvin, kylien ihmisillä olisi vähemmän huolenaiheita ja lupakäsittelytkin sujuisivat nykyistä jouhevammin.
Mitä odotan keskustalta, joka käyttää päätösvaltaa monessa kunnan- ja kaupunginvaltuustossa?
Odotan, että keskusta vaatii kaivosyhtiöiltä parempaa ympäristöriskien hallintaa, tehokkaampaa vesien puhdistustekniikkaa sekä tiiviitä pohjarakenteita sivukivi- ja jätealueille.
Tavallisen ihmisen äänen soisi kuuluvan paremmin puolueen päätöksenteossa olipa päättäjä kunnassa, maakunnassa, hyvinvointialueella tai valtakunnan tasolla.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.