Ranskan ilkivallan taustalla ovat yhteiskuntapolitiikan ongelmat ja virkavallan epäonnistumisen, näkee tutkija

Ranskan viikonlopun mielenosoituksissa purkautui turhautuminen nykyisen hallituksen politiikkaan. Näin protestiliikettä arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.

Miettisen mukaan kritiikki hallitusta kohtaan onkin ainut asia, joka ryhmittymiä yhdistää.

– Nykyiset poliittiset voimat pyrkivät kukin valjastamaan protestin energian omiin tarkoitusperiinsä, Miettinen sanoi STT:lle maanantaina.

Hänen mukaansa mielenosoituksissa on mukana muun muassa lukiolaisia ja opiskelijoita, ay-aktiiveja sekä uudelleen aktivoituneita keltaliivejä. Miettisen mukaan eri ryhmittymillä on selkeästi omat tavoitteensa.

Polttoaineen hintojen noususta vuonna 2018 alkanut keltaliiviliike paisui suureksi levottomuusaalloksi presidentti Emmanuel Macronin ensimmäisellä virkakaudella.

Lauantaina mielenosoittajia oli liikkeellä järjestäjien arvion mukaan 800 000, sisäministeri Laurent Nunezin mukaan 550 000.

Viikonloppuna levinneet kuvat palavista autoista ja liikkeiden rikotuista ikkunoista ovat järkyttäneet Ranskassa ja maailmalla.

Miettinen kuitenkin muistuttaa, että suurin osa mielenosoituksista sujui rauhallisesti.

– Viikonlopun aikana osa ihmisistä näki tilanteessa mahdollisuuden myös ilkivaltaan. Poliisin voimankäyttö on voinut osaltaan kärjistää yhteenottoja, Miettinen arvioi.

Miettisen arvion mukaan levottomuuksiin osallistuneet ovat mahdollisesti sekä poliittisesti motivoituneita aktivisteja että tilanteeseen tarttuvia lähiönuoria. Tekijöiden taustoista ei kuitenkaan vielä ole kattavaa tietoa.

Sisäministeri Nunez puolestaan pani tuhot nopeasti äärivasemmistolaisten aktivistien tilille. Miettisen mukaan mustien blokkien toimintatavan taustalla on muun muassa anarkistisia ja antikapitalistisia virtauksia.

– Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että kyse olisi parlamentaaristen vasemmistopuolueiden organisoimasta toiminnasta.

Miettinen näkee ilkivallan taustalla muun muassa yhteiskuntasuunnittelun ongelmat ja poliisin epäonnistumisen.

– Kun asuminen eriytyy niin vahvasti, se sitten tarkoittaa, että tietty porukka asuu samalla alueella, ja se usein sitten johtaa tämän tyyppisiin massareaktioihin.

Poliisin resurssit taas oli sidottu rauhanomaisiin mielenosoituksiin, mikä avasi Miettisen mukaan rikkojille ikkunan toimia.

Miettinen arvioi, että akuutti levottomuus voi laantua lähipäivinä.

– Tyytymättömyys ja rauhanomaiset protestit voivat kuitenkin jatkua huomattavasti pidempään.

Rauhanomaisesti mieltään osoittaneessa enemmistössä on viikonlopun jälkeen nähtävissä turhautumista siihen, että ilkivalta vie liikaa huomiota varsinaisesta asiasta eli mielenosoittajien vaatimuksista.

Miettisen mukaan Ranskan keltaliiviliike vuonna 2018 oli suhteellisen pitkäikäinen. Keltaliiveistä muodostui pysyvä voima, mutta mitään varsinaista poliittista puoluetta liike ei onnistunut muodostamaan.

Nykyisellään keltaliiviliike on jo niin hajallaan Ranskassa, että tutkijan mukaan olisi paikallaan puhua uudesta liikkeestä tai uudesta sukupolvesta.

Miettisen arvio on, että viikonloppuna mieltään osoittaneet eivät nytkään olisi ryhmittymässä poliittiseksi voimaksi.

Enemmistö ranskalaisista ymmärtää rauhanomaisesti mieltään osoittavien tavoitteita, Miettinen sanoo. Sen sijaan vain neljä prosenttia piti oikeutettuna aiemmissa lukiolaisten mielenosoituksissa tapahtunutta julkisen omaisuuden vahingoittamista.

– Että ei Ranska ainakaan asenteiltaan täyteen kaaokseen ole vielä menossa, hän toteaa.