Tutkija: Zelenskyin rahapyyntö mahdollisuuksien rajoissa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pääsi perjantaina uutisotsikoihin Brysselin EU-huippukokouksessa pyydettyään unionimailta 70 miljardin euron lisätukea maalleen sen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Summa olisi jatkoa 90 miljardin euron lainapaketille, josta EU-maat päättivät huippukokouksessaan viime joulukuussa.

Vaikka pyydetty tukisumma onkin mittava – reilu kolme neljäsosaa Suomen valtion ensi vuoden budjetista – Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Tuomas Iso-Markku ei usko, että sellaisen saaminen EU:lta olisi mahdotonta.

– Jos joku asia viimeisimmästä Eurooppa-neuvoston kokouksesta tuli selväksi, niin se oli se, että EU on edelleen valmis seisomaan Ukrainan takana, Iso-Markku sanoo perjantaina päättyneeseen EU-huippukokoukseen viitaten.

Iso-Markku arvioi, että tukirahoitus järjestettäisiin samalla tavalla kuin viime vuonna päätetty 90 miljardin euron paketti eli EU-maiden yhteisvelalla. EU nostaa lainaa markkinoilta ja lainaa puolestaan rahat Ukrainalle. Se maksaa tulevaisuudessa lainan takaisin Venäjältä saamistaan sotakorvauksista.

Toinen vaihtoehto eli Venäjän EU:hun jäädytettyjen varojen käyttäminen ei Iso-Markun mukaan näytä todennäköiseltä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toivoi perjantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Ukrainan rahoitusvaje pystyttäisiin kattamaan Venäjän jäädytetyillä varoilla.

EU-maat yrittivät viime talvena löytää keinoja Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi, mutta asiassa ei päästy sopuun Belgian vastustuksen takia. Maalla on ollut oikeudellisia huolia varojen käytöstä. Suurin osa EU:hun jäädytetyistä Venäjän varoista sijaitsee Belgiassa.

– Ei vaikuta, että siinä oltaisiin päästy yhtään lähemmäs ratkaisua, Iso-Markku arvioi jäädytettyjen varojen käytöstä käytyä keskustelua.

Iso-Markku uskoo, että EU:ssa on halukkuutta saada päätös Ukrainan lisärahoituksesta pikaisesti, mahdollisesti jo tämän vuoden puolella.

Iso-Markku arvioi myös, että Yhdysvaltojen viime aikoina yhä nihkeämmäksi käynyt suhtautuminen Ukrainaan voi osaltaan vauhdittaa lisärahoituksesta päättämistä.

Yhdysvallat on tehnyt viime aikoina useita Ukrainan kannalta epäedullisia päätöksiä, kun se on muun muassa sopinut Venäjän kanssa venäläisen dieselpolttoaineen päästämisestä markkinoille.

Samaan aikaan Ukraina on valittanut Yhdysvaltojen hidastaneen droonien ja ohjusten torjunnan kannalta tärkeitä Starlink-satelliittiverkkoyhteyksiä Ukrainassa ja viivästyttäneen Patriot-ilmatorjuntaohjusten toimituksia Ukrainaan.

Presidentti Donald Trumpin kovimpien kriitikoiden mukaan Yhdysvallat näyttää harpanneen Ukrainan sodassa kokonaan Venäjän puolelle, mutta Iso-Markku muistuttaa, että Trumpin politiikalle on luonteenomaista tietty ailahtelevaisuus.

– Trumpin linjassa on nähty heiluntaa aika isolla vaihteluvälillä. On hyvin mahdollista, että se myös jatkuu sellaisena. Itse en ainakaan uskalla veikata, että tässä oltaisiin nyt kuultu viimeinen sana tässä asiassa, Iso-Markku sanoo.