Professori: Putin sai avoimen valtakirjan tehdä, mitä haluaa
Venäjän näennäiset presidentinvaalit, joissa Vladimir Putin valittiin jatkokaudelle, sujuivat kaikkiaan varsin yllätyksettömästi, arvioi Venäjän ja Euraasian tutkimuksen professori Vladimir Gelman Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Vaalien myötä Putin saa avoimen valtakirjan tehdä jatkossakin, mitä haluaa, Gelman sanoo. Se, nähdäänkö Venäjällä lähitulevaisuudessa muutoksia esimerkiksi muussa poliittisessa johdossa tai politiikassa ei Gelmanin mukaan riipu niinkään vaaleista vaan Ukrainan rintamatilanteesta ja Venäjän taloustilanteesta.
Venäjän vaaliviranomaiset ilmoittivat maanantaina Putinin ääniosuudeksi 87,28 prosenttia.
Vaalit olivat poliittinen näytelmä, sillä Putinilla ei ollut todellisia vastaehdokkaita ja käytännössä kaikki oppositiotoiminta Venäjällä on tukahdutettu. Kolme muuta vaaleissa mukana ollutta ehdokasta saivat viranomaisten mukaan kukin noin 3–4 prosenttia äänistä.
Putinille ilmoitettu kannatuslukema oli noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2018 vaaleissa. Toisin kuin vielä tuolloin, tällä kertaa vaaleja ei ollut seuraamassa riippumattomia tarkkailijoita.
Vaalitulokset ovat Gelmanin mukaan Kremlin näkökulmasta myös mittari virkamiesten suoriutumiselle.
– Virkamiesten on osoitettava, että he suoriutuvat paremmin kuin edellisissä vaaleissa. Sitä, kuinka paljon ääniä he pystyvät hankkimaan Kremlille, pidetään tärkeänä mittarina heidän suoriutumiselleen. Tästä näkökulmasta alueelliset valtion virkamiehet täyttivät tehtävänsä.
Vaalien yhteydessä nähtiin myös protestointia ja ilkivaltaa. Äänestyspaikkoja vandalisoitiin useissa paikoissa esimerkiksi polttoyrityksillä ja kaatamalla väriainetta vaaliuurniin.
Oppositio oli peräänkuuluttanut venäläisiä saapumaan äänestyspaikoille sunnuntaina puolenpäivän aikoihin. Näin tapahtui ainakin Moskovassa ja Pietarissa. Pitkiä äänestysjonoja kertyi myös Venäjän suurlähetystöjen luo esimerkiksi Pariisissa ja Berliinissä.
Gelmanin mukaan protestoinnin merkitys on lähinnä symbolinen.
– Ulkomailla tämä oli hyvin näkyvää, mutta Venäjällä protesteja oli vain tietyillä alueilla suurissa kaupungeissa, Gelman sanoo.
– Vallitsevaa tilannetta vastustaville ihmisille on kuitenkin tärkeää nähdä, etteivät he ole yksin, vaan on muitakin, jotka ajattelevat samalla lailla.
Putin sanoi voitonpuheessaan myöhään sunnuntaina Suomen aikaa viranomaisten ryhtyvän toimiin äänestyslipukkeitaan tärvelleitä vastaan. Putinin mukaan äänestyslipukkeensa pilanneet ihmiset on ”hoideltava”.
Voitonpuheessaan Putin mainitsi ensimmäistä kertaa Aleksei Navalnyin nimen tämän kuoleman jälkeen. Putinin mukaan Navalnyin kuolema oli ”surullinen tapaus”. Hän sanoi kannattaneensa Navalnyin luovuttamista ulkomaille vanginvaihdossa.
Navalnyi kuoli helmikuun puolivälissä epäselvissä olosuhteissa vankileirillä Siperiassa. Navalnyin lähipiiri on sanonut Venäjän johdon määränneen oppositiojohtajan murhan, ja länsimaiden johtajat ovat sanoneet Putinin olevan vastuussa kuolemasta.
Jo ennen Navalnyin kuolemaa tämän nimeä kuultiin Putinin huulilta vain ani harvoin. Edelliskerrasta oli kulunut vuosia. Putin on tyypillisesti puhunut Navalnyista julkisuudessa vain kiertoilmauksilla. Navalnyin kuolemasta Kreml on tähän asti ollut virallisissa yhteyksissä pääosin vaiti.