Puolenyön jälkeen radiossa alkoi soida laulu – Siitä käynnistyi diktatuurin kaatanut vallankumous
Portugalissa muistettiin torstaina nuorten upseereiden 50 vuotta sitten aloittamaa neilikkavallankumousta. Läntisen Euroopan pitkäikäisin itsevaltainen hallinto kaatui vain vuorokaudessa ja lähes verettömästi 25. huhtikuuta 1974. Samalla päättyivät sodat Portugalin siirtomaissa.
Sotilasvallankaappauksesta vallankumoukseksi muuttunut tapahtuma sai nimensä neilikoista, joita vasemmistolaisia upseereita tukeneet kansalaiset laittoivat sotilaiden aseiden piippuihin.
Portugalin ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin tasan vuosi neilikkavallankumouksen jälkeen huhtikuussa 1975. Samana vuonna Portugalin entisistä siirtomaista itsenäistyivät Angola, Mosambik, Kap Verde sekä Sao Tome ja Principe – Guinea-Bissaun itsenäisyys oli tunnustettu jo syksyllä 1974.
– Siirtomaasodilla oli perusteellinen vaikutus siihen, että silmämme avautuivat Portugalin tilanteeseen, sanoo kumouksessa mukana ollut nykyinen eläkeläiseversti Vasco Lourenco.
Afrikassa käydyt sodat olivat vaatineet 8 000 portugalilaisen hengen ja syöneet yli puolet valtion menoista. Kurjassa jamassa ollutta taloutta kurittivat lisäksi työläisten ja opiskelijoiden jatkuvat lakot.
Tapahtumat 50 vuotta sitten käynnistyivät 25. huhtikuuta hieman puolenyön jälkeen, kun radiossa alkoi soida laulu Grandola, Vila Morena merkkinä kapinallisille joukoille kumouksen alkamisesta.
Kapinalliset kehottivat kansalaisia pysymään rauhallisina ja sisätiloissa, mutta maan surkeaan jamaan kyllästyneet ihmisjoukot tulivat sen sijaan kaduille osoittamaan tukeaan sotilaille.
Eversti Lourencon mukaan kansan välitön tuki ”rohkaisi meitä, jotka todella halusimme radikaalia muutosta, todellista vapautta ja demokratiaa”.
Nuori ratsuväen kapteeni Jose Salgueiro Maia lähetettiin poliisin päämajaan ottamaan vastaan oikeistolaisen ja kansallismielisen pääministeri Marcelo Caetanon antautuminen.
Kun väkijoukko meni ottamaan haltuunsa pelätyn salaisen poliisin (Pide) päämajaa, sieltä ammuttiin ja neljä ihmistä sai surmansa. He olivat neilikkavallankumouksen ainoat kuolonuhrit.
Seuraavana päivänä kenraali Antonio de Spinola julisti kapinallisten puolesta kansallisen pelastuksen hallituksen muodostetuksi. Lisäksi hän ehdotti siirtymistä siviilihallintoon sekä demokratiaa ja siirtomaavallan purkua.
Historioitsija Maria Inacia Rezolan mukaan 25. huhtikuuta oli ”teknisesti vallankaappaus, joka muuttui saman päivän kuluessa vallankumoukseksi”.
Takapajuisen ja köyhän Portugalin kehitys ei lähtenyt käyntiin heti vallankumouksen jälkeen. Merkittävä etappi oli maan liittyminen EU:n edeltäjän EEC:n jäseneksi vuonna 1986. Natoon Portugali oli päässyt mukaan epädemokraattisuudestaan huolimatta jo yhtenä perustajajäsenistä vuonna 1949.
Torstaina tuhannet neilikkavallankumoukseen osallistuneet sotilaat olivat mukana Lissabonissa pidettävässä paraatissa, jossa ajettiin kunnostetuilla 1970-luvun sotilasajoneuvoilla.
Myös parlamentti piti totuttuun tapaan juhlaistuntonsa, mutta tänä vuonna mukana vallankumousjuhlissa olivat myös Portugalin entisten afrikkalaisten siirtomaiden valtionjohtajat.