Venäjä kiristää ruuvia – sodanvastaisen puolueen osallistuminen syyskuun vaaleihin estettiin Karjalassa

Venäjällä järjestetään syyskuussa näytösluontoisina pidetyt parlamentti- ja paikallisvaalit, jotka tuskin tarjoavat tilaisuutta protestoida Ukrainan sodan jatkamista vastaan – edes symbolisesti.

Maan parlamentin alahuoneen eli duuman vaalit ovat rituaali, jolla presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolue siunaa valtansa. Vaaliteatterin kulissien pystyssä pitäminen käy tänä vuonna työstä, sillä venäläisillä on paljon syitä tyytymättömyyteen.

Hyökkäyssodan tappiot jatkavat paisumistaan ja Ukrainan jatkuvat iskut aiheuttavat ongelmia tavallisten venäläisten elämässä. Vallanpitäjät eivät kuitenkaan suvaitse sodanvastaista politiikkaa vaaleissa.

– Näin järjestelmä on toiminut viime vuosien ajan, eli mitään julkista sodan vastustamista ei suvaita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes STT:lle.

– En odota näiltä vaaleilta mitään yllätyksiä. Venäjän hallitus, tai oikeammin regiimi, varmistaa itselleen yhtä tottelevaisen parlamentin kuten aina ennenkin.

Ainoa mielenkiintoinen asia on hänen mukaansa se, mikä puolue nousee toiseksi suurimmaksi. Moshes uskoo, että kommunistit eivät välttämättä tällä kertaa saa kakkossijaa. Kommunistipuolue kuuluu Kremliä keskeisissä asioissa tukevaan systeemioppositioon.

Venäjän ainoa sodanvastainen puolue Jabloko (suomeksi omena) on ajettu vaalien alla ahtaalle. Puolue on avoimesti vastustanut Ukrainan sotaa ja kampanjoinut rauhalla.

Tällä viikolla Karjalan tasavallan korkein oikeus päätti poistaa Jablokon ehdokaslistan aluevaaleista. Päätöstä perusteltiin sillä, että puolue olisi tehnyt virheitä asiakirjojen luovutuksessa.

– Tämä on poliittisesti motivoitunut päätös, ja viranomaiset ymmärtävät hyvin, kuinka häpeällistä se on, sanoi tiedotteessa puolueen puheenjohtaja Nikolai Rybakov.

Jablokon ehdokaslista evättiin myös Pietarissa viime viikolla. Venäjän korkeimman oikeuden niin ikään tällä viikolla tekemän päätöksen vuoksi Jablokon puheenjohtaja ja useat muut puolueen jäsenet eivät voi osallistua vaaleihin. Korkein oikeus piti voimassa ”ääriajattelusymbolien” käytöstä annetun sakkorangaistuksen, johon liittyy vuoden porttikielto vaaleihin.

Liberaalidemokraattinen Jabloko ei osallistu Kremlin hallitun opposition järjestelmään, mutta Kreml on silti suvainnut puolueen olemassaolon, sillä sen kannatus on Venäjällä heikkoa.

Jablokolla ei ole edustusta Venäjän duumassa, ja se on toiminut lähinnä pikkupuolueena alueparlamenteissa. Vaikka puolueen ehdokkaita on rajoitettu osallistumasta aluevaaleihin oikeustoimilla, Venäjän vaalilautakunta hyväksyi tällä viikolla Jablokon ehdokaslistan duuman vaaleihin.

– Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen Venäjän kansalla on mahdollisuus äänestää rauhan ja vapauden puolesta, Rybakov sanoi tiedotteessa.

Kansan syvät rivit Venäjällä ovat tuskin edes huomanneet Jablokon vastoinkäymisiä, Moshes arvioi.

– Jablokoa ei ole pidetty vaikutusvaltaisena sisäpolitiikan pelurina yli vuosikymmeneen. Se ei ole muodollisesti osa systeemioppositiota ja puolueessa on kunnon ihmisiä, mutta pelurina sillä on vaikutusvallan rippeitä vain älymystön ja liberaalien keskuudessa.

Julkisuudessa on spekuloitu sillä, aikooko Venäjä määrätä uuden mobilisaation vaalien jälkeen. Keskustelua on herättänyt muun muassa maan kansalliskaarti Rosgvardijan päivitetty ohjeistus, jossa mobilisaatio mainitaan.

Arkady Moshesin mukaan Venäjällä on pedattu julkista mielipideilmastoa sille, että kansan olisi tarvittaessa helpompi niellä mobilisaatio, mutta hän ei silti pidä sitä todennäköisenä.

– Se on mahdollista, mutta ei välttämättä todennäköistä. Olen ehkä vähemmistössä lännessä tässä, mutta en ole vielä sitä mieltä, että (Venäjän) hallintoa kohtaisi mikään kriisi sodanjohdossa, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan Venäjä ei vielä kärsi rintamalla merkittävästä sotilaspulasta.

Torstain vastaisena yönä Venäjä teki jälleen laajan iskusarjan Ukrainaan.

– Uskon, että näkemämme eskalaatio on reaktio länsimaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden lausuntoihin, että Ukraina olisi voittamassa tämän sodan, Moshes sanoo.

Moshesin mukaan Venäjä voi suostua neuvotteluihin vain vahvasta asemasta, joten se pyrkii ottamaan jälleen etulyöntiaseman sodassa Ukrainan Venäjälle tekemien iskujen jäljiltä.

– Läntisten lausuntojen pitäisi olla varovaisia toiveajattelussa, sillä tällaiset ilmaisut provosoivat kovempia vastaiskuja venäläisiltä ja Putinilta, Moshes sanoo.