Lukijalta: Keskustan lähimalli vastaa tulevaisuuden Suomen tarpeisiin
Kun puhumme tekoälystä, vihreästä siirtymästä ja Suomen kilpailukyvystä, keskustelu kääntyy usein teknologiaan, energiaan tai investointeihin. Harvemmin puhumme siitä, onko hallintomme rakennettu tukemaan tätä muutosta. Juuri siitä keskustan tuoreessa lähimallissa on pohjimmiltaan kyse.
Suomi muuttuu vauhdilla, mutta hallinnon rakenteet eivät ole kaikilta osin pysyneet kehityksen mukana. Työpaikat, investoinnit ja väestö eivät jakaudu enää samalla tavalla kuin ennen. Energia vaikuttaa siihen, minne uutta teollisuutta syntyy, ja alueiden tarpeet eriytyvät.
Tämä näkyy ihmisten arjessa. Siinä, löytyykö omalta alueelta töitä, saako yritys investoinnin liikkeelle, vastaako koulutus työelämän tarpeisiin ja miten palvelut pystytään järjestämään. Työllisyys, koulutus, elinvoima, asuminen ja infrastruktuuri liittyvät kaikki toisiinsa, mutta niitä johdetaan edelleen erillisissä siiloissa.
Siksi pidän tervetulleena sitä, että keskusta pohtii myös rakenteita. Lähimallissa kiinnostavaa on ajatus päätösvallan ja vastuun viemisestä lähemmäs ihmisiä ja alueita samalla, kun päällekkäistä hallintoa puretaan. Alueilla tunnetaan omat vahvuudet parhaiten, ja myös tulevaisuuden ratkaisuja tulee voida rakentaa niiden pohjalta.
Suomen eri maakunnilla on erilaiset mahdollisuudet kasvaa. Yhdellä alueella kasvua luovat energia ja teolliset investoinnit, toisella teknologia, matkailu tai metsäala.
Kun alueelle syntyy investointeja ja työpaikkoja, tarvitaan samalla osaajia, koulutusta, asuntoja ja toimivaa infrastruktuuria. Näitä kysymyksiä pitäisi pystyä tarkastelemaan yhtenä kokonaisuutena.
Rakenteiden uudistaminen ei kuitenkaan koske pelkästään alueita. Myös valtionhallinnossa on uskallettava purkaa siiloja. Jos haluamme hyödyntää tekoälyä tehokkaasti, rakentaa yhteisiä digitaalisia palveluja ja kehittää julkista hallintoa kokonaisuutena, tarvitaan enemmän yhteistyötä yli hallinnonalojen.
Samalla on perusteltua arvioida, ovatko nykyiset ministeriörakenteet tarkoituksenmukaisia.
Tekoäly ja digitalisaatio muuttavat myös tapaa, jolla palveluita voidaan tuottaa. Tulevaisuudessa palvelujen saatavuus ei ole enää yhtä vahvasti sidottuna tiettyyn paikkaan. Tämä mahdollistaa työn, osaamisen ja palveluiden hajauttamisen eri puolille Suomea aivan uudella tavalla.
Siksi emme voi tarkastella tulevaisuuden hallintoa menneiden vuosikymmenten lähtökohdista. Keskustan lähimallia ei pidä nähdä paluuna vanhaan, vaan vastauksena muuttuvan Suomen tarpeisiin.
Tavoitteena ei ole rakentaa lisää hallintoa, vaan vähemmän byrokratiaa, selkeämpiä vastuita ja parempia edellytyksiä alueiden omalle kehitykselle.
Uusi aika tarvitsee uudenlaiset rakenteet. Lopulta hallinnon onnistumista mitataan sillä, kuinka hyvin se mahdollistaa työn, kasvun ja hyvinvoinnin syntymisen eri puolilla Suomea.
Johanna Karjula
Oulun kaupunginvaltuutettu (kesk.)
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
eduskuntavaaliehdokas, Oulun vaalipiiri
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/