Venäjä ilmoitti vetävänsä joukkoja Ukrainan rajalta, mutta länsi ja Ukraina vaativat tekoja puheiden sijaan
Kuukausia jatkuneessa Ukrainan rajakriisissä nähtiin tänään syitä varovaiseen optimismiin, kun Ukraina kertoi arvioivansa Venäjän hyökkäyksen uhkan vähentyneen ja Venäjä ilmoitti vetävänsä osia joukoistaan Ukrainan rajan läheltä. Venäjä myös viesti alkuviikosta olevansa yhä avoin keskustelemaan.
Toisaalta joukkojen vetäytymisen aloittamiselle ei vielä iltapäivästä ollut saatu ulkopuolista vahvistusta. Sotilasliitto Nato ei ole vielä havainnut merkkejä Venäjän vetäytymisestä Ukrainan rajoilla, kertoi pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessaan tänään.
Stoltenbergin mukaan Nato jatkaa Venäjän liikkeiden tarkkaa seuraamista. Hän korostaa, että Venäjän tulisi vetää joukkojen lisäksi myös rajan tuntumaan tuotua kalustoa pois.
Stoltenberg viittaa viime kevään tapahtumiin, kun Venäjä liikutteli joukkojaan ja kalustoaan Ukrainan rajan tuntumaan. Raskaan kaluston liikuttelu on hitaampaa kuin joukkojen kokoaminen.
– Olemme nähneet aiemmin, että he etenevät joukkojen ja raskaan kaluston kanssa, vetävät takaisin osan joukoista, ja sitten he pystyvät liikuttamaan joukkoja takaisin vain muutamassa päivässä, Stoltenberg sanoi.
– Meidän on nähtävä merkittävää ja pysyvää vetäytymistä, Stoltenberg painotti.
Ukrainan arvion mukaan sen ja länsimaiden yhteisen diplomatian ansiosta Venäjän hyökkäyksen uhka on vähentynyt. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan Venäjän hyökkäämättömyys aina helmikuun puoliväliin asti kertoo siitä, että diplomatia on purrut.
Kuleba kuitenkin tähdensi, että teot ovat sanoja vakuuttavampia ja kertoi Ukrainan odottavan, että Venäjä vetää loputkin joukkonsa rajalta.
– Meillä on sääntö: älä usko korviasi, vaan silmiäsi. Kun näemme vetäytymisen, uskomme liennytykseen, Kuleba sanoi.
Venäjän puolustusministeriön tiedottaja kertoi venäläisille uutistoimistoille, että maan eteläisen ja läntisen sotilaspiirin yksiköt ovat suorittaneet tehtävänsä Ukrainan rajan lähellä ja valmistautuvat palaamaan pysyviin varuskuntiinsa. Venäjä on kiistänyt suunnittelevansa hyökkäystä Ukrainaan ja kiisti, että joukkojen vetäminen takaisin olisi käännös maan linjassa.
– Olemme aina sanoneet, että kun harjoitukset ovat ohi, joukot palaavat pysyviin tukikohtiinsa. Tässä ei ole mitään uutta. Kyse on tavanomaisesta prosessista, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille.
Venäjän mukaan se siirtelee jatkossakin joukkojaan omalla alueellaan haluamallaan tavalla.
Naton mukaan Venäjä on tuonut Ukrainan rajan tuntumaan yli 100 000 sotilasta ja kaikki on valmista uuteen hyökkäykseen.
– Mutta Venäjällä on vielä aikaa ottaa askel taaksepäin, lopettaa sodan valmistelu ja alkaa työskennellä rauhanomaisen ratkaisun puolesta, Stoltenberg sanoi.
Kiristyneiden jännitteiden vuoksi Nato on vahvistanut läsnäoloaan itäisen Euroopan jäsenmaissa. Stoltenbergin mukaan vahvistusten tilaa arvioidaan sen mukaan, mitä Ukrainassa tapahtuu.
– On liian aikaista spekuloida (Naton vahvistusten vähentämisellä), koska tähän mennessä emme ole nähneet jännitteiden lieventymistä, Stoltenberg sanoi.
Stoltenberg muistutti, että Nato on vahvistanut läsnäoloaan itäisessä Euroopassa jo vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan ja Venäjän tukemat separatistit ottivat haltuunsa osan Ukrainan itäosasta.
Naton jäsenmaista Britannia suhtautuu niin ikään epäilevästi siihen, että Venäjä olisi aidosti liennyttämässä tilannetta. Pääministeri Boris Johnsonin mukaan Ukrainaa koskeva tiedustelutieto ”ei ole rohkaisevaa”. Johnsonin mukaan venäläisjoukot ovat yhä valmiita hyökkäämään hetkenä minä hyvänsä.
Toisaalta myös diplomaattisen ratkaisun löytymisestä on yhä Britannian mukaan toivoa.
– Näemme, että venäläiset ovat avoimia keskusteluille. Toisaalta näkemämme tiedustelutiedot eivät ole vieläkään rohkaisevia, Johnson sanoi Sky News -uutiskanavan haastattelussa.
Venäjän parlamentti eli duuma hyväksyi tänään äänestyksessä vetoomuksen presidentti Vladimir Putinille, jotta tämä tunnustaisi Itä-Ukrainan kaksi separatistialuetta itsenäisiksi valtioikseen.
Ukrainan Venäjän-vastaisella itärajalla sijaitsevien alueiden eli niin kutsuttujen Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen separatistit ovat käyneet Venäjän tukemina sotaa Ukrainan keskushallitusta vastaan vuodesta 2014. Sodassa on vuosien varrella kuollut yli 14 000 ihmistä.
– Kiova ei noudata Minskin sopimuksia, kertoi viestisovellus Telegramissa duuman alahuoneen puhemies Vjatsheslav Volodin, viitaten aselepoon Itä-Ukrainassa tähdänneisiin sopimuksiin, joita ei pantu koskaan täytäntöön.
Volodinin mukaan Itä-Ukrainan alueilla elävät Venäjän ”kansalaiset ja toverit” kaipaavat apua ja tukea. Venäjä on myöntänyt passinsa yli 600 000 ihmiselle Ukrainan separatistialueilla.
Äänestyksen edellä Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi, ettei asiasta ole käyty vielä virallisia keskusteluja tai tehty päätöksiä Venäjän hallituksessa. Peskovin mukaan duuman edustajat kuitenkin ”edustavat kansan mielipiteitä”.
Venäjä on jo pitkään korostanut pitävänsä oikeutenaan puolustaa Venäjän kansalaisia ja venäjänkielisiä näiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Venäjä oli myöntänyt kansalaisuuden ja passin yli 600 000 asukkaalle Ukrainan separatistialueilla viime kesään mennessä, kertoi venäläinen uutistoimisto Interfax.
Lentoliikenne Ukrainan ilmatilassa jatkui tiistaina, joskin koneita liikkui siellä hyvin vähän verrattuna ympäröiviin alueisiin.
Esillä on ollut viime päivinä mahdollinen kaupallisten lentojen loppuminen kokonaan, jos vakuutusyhtiöt lopettavat vakuutusten myöntämisen Ukrainan ilmatilaa käyttäville yhtiöille. Hollantilainen KLM ilmoitti jo viikonloppuna keskeyttävänsä lennot Ukrainaan. Saksalainen Lufthansa kertoi harkitsevansa samaa, mutta vielä tiistaina yhtiö lensi edelleen Ukrainaan.
Maanantaina Ukrainan pääministeri Denys Shmygal lupasi Ukrainan lisäävän rahoitusta lentoyhtiöille ilmatilansa pitämiseksi auki kaupallisille lennoille.