Varapuheenjohtajuudesta kisaava Riikka Pakarinen naulaa kymmenen teesiä keskustan kehittämiseksi: “Haluan, että löydämme onnellisuuden, hyvän olon ja arjen ilon kohtuullisuudesta“

Politiikka

Keskustan varapuheenjohtajakisaan ilmoittautunut Riikka Pakarinen paaluttaa Suomenmaan mielipidepalstalla kymmenen teesiä, jotka viitoittavat keskustalle tietä tulevaisuuteen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-asioista vastaavana erityisavustajana työskentelevä Pakarinen haluaa keskustan ottavan itselleen sillanrakentajan roolin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hän korostaa kohtuullisuutta hyveenä, joka pitäisi nostaa uuteen arvostukseen.

– Haluan, että löydämme onnellisuuden, hyvän olon ja arjen ilon kohtuullisuudesta. Haluan, että keskusta on maltin ja terveen arkijärjen puolue. Uskon, että näin me työntekijöinä, vanhempina, lapsina, ystävinä, toinen toistemme lähimmäisinä voimme paremmin. Elämä ei ole myöskään nollasumma peliä. Jos joillakin menee hyvin, se ei ole minulta pois.

Pakarinen muistuttaa, että yksilön on pidettävä huolta itsestään ja läheisistään, sillä valtio ei pysty kaikkeen.

Lisäksi vuosina 2009–2014 Euroopan parlamentissa työskennellyt Pakarinen haluaa pitää kiinni siitä, ettei varojen niukkuus saa estää ketään opiskelemasta ja menestymästä.

Pakarinen haluaa myös luoda Suomesta monipaikkaisuuden ykkösmaan, jossa alueita kehitetään ”dynaamisesti”.

– Tämä tarkoittaa konkreettisia panostuksia innovointitoimintaan, koulutukseen, tietoliikenneyhteyksiin ja infraan.

Keskustan ei kannata kilpailla muiden puolueiden kanssa EU-kritiikissä, vaan pyrkiä suuntaamaan unionin kehitystä haluamaansa suuntaan, Pakarinen näkee.

EU-asioiden lisäksi Pakarisen sydäntä ovat lähellä omavaraisuuden vaaliminen ja itsensä työllistäjien aseman parantaminen.

Pakarinen haluaa kehittä keskustalaista politiikka niin, että ympäristöasioista voidaan keskustella kiihkoilematta ja maalaisjärjellä.

– Kuinka ihmeellistä onkaan, että voimme juoda vettä suoraan vaikka Päijänteestä. Arvostetaan tätä ja pidetään huoli, että tulevatkin sukupolvet voivat näin tehdä.

Espoon kaupunginvaltuutettu huomauttaa myös, että pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka kaipaa järeitä toimia.

– Asuinalueet eivät saa eriytyä toisistaan. Eriarvoistumisen torjuminen tältä osin tulee olla yksi keskeisitä tavoitteistamme.