Yle: Orpo kiistää mediatiedot – Suomi ei aja maataloustukien leikkauksia
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kiistää tiedot, joiden mukaan Suomi ajaisi maataloustukien leikkauksia EU:n vuosien 2028–2034 budjettiin. Orpo kommentoi asiaa Ylelle sähköpostitse avustajansa välityksellä.
Financial Times -lehti kertoi aiemmin tiistaina, että Suomi ja viisi muuta jäsenmaata vaatisivat leikkauksia maatalouden ja köyhimpien alueiden tukiin. FT:n mukaan maat uhkaavat jättää hyväksymättä EU:n budjetin, jos budjettia ei leikata sadoilla miljardeilla euroilla.
Orpo sanoo Ylelle, että Suomi ei aja maataloustukileikkauksia ja että maatalouden turvaaminen budjetissa on Suomen keskeinen tavoite. Hän kuitenkin sanoo, että Suomi tavoittelee komission ehdotusta matalampaa EU-budjetin kokonaistasoa.
Orpon mukaan heikompien alueiden tukien vähennykset ovat mahdollisia, koska niiden tarve vähenee, kun alueiden kehityserot vähenevät.
Ylen mukaan Orpo haluaa kuitenkin, että EU:ssa otetaan jatkossakin huomioon Suomen itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne ja että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus turvataan myös jatkossa.
Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tyrmää FT:n uutisen. Hän arvioi sen perustuvan jonkinlaiseen väärinymmärrykseen tai liian vähäiseen perehtymiseen Suomen budjettinäkemyksiin.
– Suomi on koko ajan ajanut, niin kuin näkyy eduskunnan kannoista, maataloudelle mahdollisimman hyvää saantoa, EU:n maatalousministerien kokouksesta Brysselistä tavoitettu Essayah sanoi STT:lle.
Essayahin mukaan väärinkäsitys on saattanut juontaa juurensa siitä, että maatalous on rahoituskehyksessä saman otsakkeen alla kuin esimerkiksi koheesiorahoitus, jonka leikkaamista Suomi on kannattanut.
– Meillä on ollut koko ajan ihan selkeät kannat tähän asiaan.
Financial Times perustaa juttunsa osittain Suomen ja viiden muun unionimaan EU:n puheenjohtajamaalle Irlannille maanantaina lähettämään kirjeeseen, jossa ne korostivat EU:n rahoituskehyksen perusteellisen uudistamisen tarvetta.
STT:n näkemän kirjeen allekirjoittivat Orpon ohella Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pääministerit sekä Itävallan ja Saksan liittokanslerit.
– Rahoitus tulisi kohdentaa yhteisiin investointeihin turvallisuuteen ja puolustukseen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin sekä laittoman maahanmuuton torjuntaan, kuuden maan johtajat kirjoittavat kirjeessään.
Maatalouden tukia ei kirjeessä mainita erikseen lainkaan.
Kuuden maan johtajat muistuttavat kirjeessään, että kyseiset maat vastaavat lähes 40 prosentista jäsenmaiden maksuosuuksista. Kaiken kaikkiaan nettomaksajat – jotka ovat EU:ssa vähemmistössä – kantavat kirjeen mukaan noin kolme neljäsosaa unionin koko rahoitustaakasta.
Kuuden maan johtajat muistuttavat myös, että lähes kaikki EU:n jäsenmaat joutuvat tällä hetkellä toteuttamaan sopeutustoimia kansallisissa budjeteissaan.
– Me emme vaadi leikkauksia nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna. Rahoituskehys tulee kasvamaan nykyiseen kehykseen verrattuna. Tällainen lisäys kansallisen julkisen talouden sopeuttamisen aikana on jo itsessään merkittävä sitoumus, kuuden maan johtajat kirjoittavat.
Kirjeen allekirjoittajien mukaan EU-komission heinäkuussa julkistama ehdotus rahoituskehykseksi ei ole realistinen taloudellisesti eikä poliittisesti – ei etenkään, kun huomioidaan jäsenmaiden julkisten talouksien sopeutuspaineet.
– Komission ehdotusta on supistettava useilla sadoilla miljardeilla euroilla. Kaikkien budjettikohtien on osallistuttava näihin säästöihin, Orpo ja kumppanit kirjoittavat.
EU-komission heinäkuussa julkistaman ehdotuksen mukaan unionin kokonaisrahoitus kaudelle olisi yhteensä 1 893 miljardia euroa.
Vuosien 2028–2034 rahoituskehystä on määrä käsitellä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä lokakuun puolivälissä. Puheenjohtajamaa Irlannin odotetaan julkistavan oman niin sanotun neuvottelulaatikkonsa neuvottelujen lähtökohdaksi ennen huippukokousta.
Kuuden tiukkaa taloudenpitoa kannattavan maan ryhmä on tehnyt viime kuukausina näkyvää yhteistyötä. Elokuun lopussa maat kokoustivat Berliinissä liittokansleri Friedrich Merzin johdolla. Myös tuolloin he esittivät komission ehdotuksen leikkaamista useilla sadoilla miljardeilla euroilla.
Toissa viikolla Hollannin, Itävallan, Saksan, Suomen ja Tanskan johtajat esittivät saman vaatimuksen kirjoituksessaan Politico-julkaisussa.
Rahoituskehyksen hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä sekä Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön hyväksyntää.
EU:ssa on ollut tavoitteena, että sopu rahoituskehyksestä saavutettaisiin tämän vuoden puolella, sillä ensi vuonna EU:ssa on vilkas vaalivuosi eikä rahoituskehyksestä haluta vaaliteemaa jäsenmaiden kansallisiin vaaleihin.