Riikka Pakarinen: Seuraavien periaatteiden kautta haluan olla johtamassa ja kehittämässä puoluettamme. Haluan ennen kaikkea olla sillanrakentaja ja yhdistäjä

Mielipide

Suomi ja keskusta tarvitsevat sillanrakentajia

Ihmisiä, jotka uskovat yhteistyön voimaan, kykenevät sopimaan, eivät repimään. Tätä tarvitsemme niin puolueen sisäiseen keskusteluun kuin harjoittamaamme politiikkaan kunnanvaltuustoista eduskuntaan ja maassa, joka polarisoituu vauhdilla niin yksilön mahdollisuuksissa kuin alueiden elinvoimassa, vastoin keskustan ydinarvoja.

Haluan, että jokapäiväisessä elämässä oppisimme puhumaan kohtuullisuudesta

Maksimaalinen voiton ja menestyksen tavoittelu on yhteiskuntavastuuttomuutta. Uskon, että kohtuullisuus kvartaalitaloudessa on inhimillisesti ja taloudellisesti maksimi sukupolvitaloudessa. Haluan, että löydämme onnellisuuden, hyvän olon ja arjen ilon kohtuullisuudesta. Haluan, että keskusta on maltin ja terveen arkijärjenpuolue. Uskon, että näin me työntekijöinä, vanhempina, lapsina, ystävinä, toinen toistemme lähimmäisinä voimme paremmin. Elämä ei ole myöskään nollasumma peliä. Jos joillakin menee hyvin, se ei ole minulta pois.

Mitä etuoikeutetumpi on sitä suurempi pitää elämässä olla oman vastuun

Yksilön pitää ottaa vastuu itsestään ja samalla myös muista. Valtio ei voi huolehtia kansasta, jos yksilöiltä itseltään puuttuu halu tehdä ja huolehtia läheisistään ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Haluan, että Suomessa opitaan kantamaan vastuuta ja ennen kaikkea opitaan välittämään. Huolehtimalla itsestämme ja kantamalla oman vastuumme autamme myös naapureitamme parhaiten.

Vanhempien tausta tai varallisuus ei saa määrittää lapsen tulevaisuutta

Suomalaisen tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi tärkeimmistä peruskivistä on julkinen päivähoitojärjestelmämme ja peruskoulu. Me suomalaiset olemme kasvaneet rinnakkain, olivatpa taustamme kotoa kuinka erilaiset tahansa. Haluan, ettei tämä suomalaisen yhteiskunnan kivijalka murru jatkossakaan. En halua, että menemme järjestelmään, jossa esimerkiksi päivähoito tai peruskoulutus eriytyy julkiseen ja yksityiseen. Raha ei saa määritellä yksilön mahdollisuuksia pyrkiä eteenpäin, menestyä ja opiskella. Oman halun ja ahkeruuden tulee määrittää mahdollisuutemme, ei vanhempien varallisuuden tai yhteiskunnallisen aseman. Lasten tasa-arvoiseen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyen meidän tulee kiinnittää huomiota myös kohtuuhintaiseen harrastamiseen. Erityisesti pääkaupunkiseudulla yhä kallistuneet seurojen kuukausimaksut syrjäyttävät osan lapsista harrastustoiminnan ulkopuolelle. Haluan kiinnittää huomiota absoluuttisen köyhyyden lisäksi köyhyyden kokemukseen ja sen periytymiseen. Sosiaalisen median maailmassa kokemus hyväosaisuudesta vahvistuu ja luo ympäristöön materialistista painetta. Lapsen on vaikea erottaa mikä tässä ympäristössä on normaalia ja mikä ei. Osana lasten ja nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien kehittymistä olisin valmis poistamaan lapsilisän tietyn tulotason ylittäviltä perheiltä. Näissä tapauksissa lapsilisä ei palvele pohjimmaista tarkoitusta lapsen arkitarpeiden hoitamista, vaan ohjautuu usein säästötileille ja isona pottina lapselle hänen täyttäessään 18-vuotta.

Haluan luoda ymmärrystä eri alueiden ja asuinpaikkojen välille

Poikkeuskevään aikana yhä useampi suomalainen otti tietokoneen kainaloon ja suuntasi maalle. Monipaikkaisuudesta ja etätyöstä tuli arkea. Jatketaan tätä, luodaan Suomesta monipaikkaisuuden ykkösmaa. Kehitetään alueitamme dynaamisesti. Tämä tarkoittaa konkreettisia panostuksia innovointitoimintaan, koulutukseen, tietoliikenneyhteyksiin ja infraan. Maaseudulla toimii yli 40 % kaikista Suomen yrityksistä. Nämä yritykset ovat toki monet pieniä, mutta elintärkeitä bioenergia-ja luonnontuotealoilla palvelusektoria unohtamatta. Tarvitsemme koordinoitua ohjausta alueille. Maakuntiin voidaan, kannattaa ja tulee luoda toimialojen kaupallisia osaamiskeskittymiä, kun kerran yrityksiä valituilla ”2020-luvun aloilla” jo on. Monissa asioissa on kyse enemmän ajattelutavan muutoksesta kuin valtavista investoinneista.

Olemme EU:ssa Suomen puolella, avoimia ja yhteistyökykyisiä ympäröivän maailman suhteen

Meidän ei kannata kilpailla EU-kritiikillä, vaan olla vaikuttamassa siihen millainen unioni tulevina vuosina ja vuosikymmeninä rakentuu. Kannatan EU:n kehittämistä entistä enemmän myös turvallisuuspoliittiseksi yhteisöksi.

Omavaraisuus on hyvinvointimme takuu

Viimeistään kevään Korona-kriisi osoitti omavaraisuuden merkityksen. Tarvitsemme suomalaista ruokatuotantoa, suomalaisia tuottajia ja maaseutua. Elinkeinon on myös saatava asianmukainen palkka työstään. Tarvitsemme omavaraisuutta myös digitaalisuuden, energian ja lääkehuollon osalta. Olen työskennellyt viime vuodet elinkeinoelämän palveluksessa, tiedän yritysten tarpeet ja haasteet. Puoleen on huolehdittava kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä yrityksille.

Itsensä työllistäjät ja heidän asemansa parantaminen

Tämä ryhmä kasvaa koko ajan, kuitenkin esimerkiksi sosiaaliturva ja yleiset pelisäännöt ovat vielä hyvin epäselviä. Esimerkiksi maaseudulla kärsitään yritysten jatkaja- ja osaajapulasta, yksi ratkaisu olisi epätyypillisen työllistymisen sääntöjen selkeyttäminen. Tämä mahdollistaisi paremmin esimerkiksi yrittäjyyden ja lyhyempien työjaksojen yhdistämisen. Työn tekemisen pitäisi olla aina kannattavaa.

Luontoarvojen tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa

Keskustan tulee ottaa rooli puolueena, joka pystyy puhumaan ympäristöasioista kiihkoilematta ja maalaisjärjellä. Luonnonvaroista puhuttaessa meidän tulee nähdä kokonaisuus. Koko Suomea suojelemalla emme pärjää.  Luotetaan enemmän ihmisiin ja heidän tahtoonsa pitää kotiseutu kunnossa. Kehitetään teknologisia ratkaisuja, joilla voimme säästää energiaa ja työllistää suomalaisia. Toisaalta meidän tulee kehittää uusia tapoja tuottaa puhtaampaa energiaa luonnonvarojamme kestävästi hyödyntäen.  Kuinka ihmeellistä onkaan, että voimme juoda vettä suoraan vaikka Päijänteestä. Arvostetaan tätä ja pidetään huoli, että tulevatkin sukupolvet voivat näin tehdä.

Kohtuuhintaista asumista ja elämää pääkaupunkiseudulla

Asuntopolitiikka kaipaa pääkaupunkiseudulla ja muutenkin Uudellamaalla järeitä toimija. Asuinalueet eivät saa eriytyä toisistaan. Eriarvoistumisen torjuminen tältä osin tulee olla yksi keskeisitä tavoitteistamme. Kaupunkirakentamisen tulee olla monipuolista pitäen sisällään pientaloja ja kerrostaloja. Luonto ja virkistysalueet tulee säilyttää ja turvata sujuvat joukkoliikenneyhteydet myös poikkisuuntaan Uudellamaalla.

Riikka Pakarinen

Keskustan varapuheenjohtajaehdokas