Vanhanen korostaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista HS:n tietovuototapauksessa: "Itse en olisi presidenttinä ryhtynyt ottamaan kantaa"

Eduskunnassa keväällä käsittelyssä oleva tiedustelulainsäädäntö vaatii perustuslakimuutoksen, koska se puuttuu luottamuksellisen viestinnän suojaan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo maailman muuttuneen siitä, kun viestinnän suoja haluttiin turvata kirjaamalla se perustuslakiin.

– Täytyy ottaa huomioon, että rikollisten keinot välttää poliisia ovat nettimaailman myötä parantuneet.

– Terroristeilla on taipumus toimia kansallisista rajoista välittämättä. He käyttävät hyväkseen mahdollisuuksia, joita vapaa liikkuvuus ja vapaa tiedonvälitys antavat. Järjestäytyneellä yhteiskunnalla täytyy vastaavasti olla toimivat keinot pysyä rikollisten edellä, Vanhanen korostaa.

Vanhanen myös muistuttaa, että tiedusteluelimillä täytyy olla vankat perusteet ja oikeuslaitoksen päätös, ennen kuin viestiliikennettä voidaan seurata.

– Näitä lukkoja on kansalaisten ja oikeusvaltion näkökulmasta olemassa.

Vanhasen mielestä on kuitenkin tervettä, että avoimessa yhteiskunnassa esitetään vahvaa kritiikkiä kaikkia niitä toimia kohtaan, joilla yksityisyyden suojaa rikotaan.

– Onneksi meitä on lainsäätäjiä on 200. Meidän tehtävämme on valvoa sitä, että sellaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia ei anneta, joista ihmisillä olisi syytä kantaa huolta.

Tiedustelulaki nousi esille taas vajaat pari viikkoa sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi salaisiin asiakirjoihin perustuvan artikkelin Viestikoekeskuksen toiminnasta.

Tietovuotoa käsitellään maanpetosrikoksena, jota koskeva lakiteksti on vahvaa. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta määrättävä rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Yritys on rangaistava. Törkeästä huolimattomuudesta johtuva turvallisuussalaisuuden paljastaminen puolestaan johtaa sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Vanhanen uskoo, että monille on tullut yllätyksenä ja uutena asiana se, että maanpetoksellisen toiminnan rangaistukset ovat näin kovat.

– En muista, että tämän lain pykälään olisi juurikaan kiinnitetty huomiota sen 25 vuoden aikana, jolloin se on ollut olemassa. Asia on nyt viranomaisten tutkinnassa ja aikanaan oikeus ottaa kantaa tämän lakipykälän tulkintaan ensimmäisen kerran.

Vanhasen mielestä politiikkojen ei pidä ottaa nyt kantaa lain tulkintaan.

– Nyt on tärkeää pitää oikeusvaltion periaatteesta kiinni.

– Olisin oikeastaan toivonut, että alusta alkaen Helsingin Sanomien juttu olisi jäänyt selkeästi viranomaisten kommentoitavaksi asiaksi. Korkein poliittinen johto lähti nopeasti vaatimaan tutkimuksia.

Vanhanen pitää siis virheenä sitä, että presidentti Sauli Niinistö otti tuoreeltaan kantaa tietovuotoon.

Vanhasen mielestä on itsestään selvää, että viranomaiset olisivat aloittaneet tutkinnan joka tapauksessa.

– Itse en olisi presidenttinä ryhtynyt ottamaan kantaa samana päivänä, vaan olisin jättänyt sen viranomaisten asiaksi.

– Vaikka hän [presidentti Niinistö] on ylipäällikkö ja asia oli äärimmäisen kiusallinen, niin siitä huolimatta olisin jättänyt asian pääesikunnan ja sitä kautta poliisin asiaksi, Vanhanen sanoo Suomenmaalle.

Vanhanen kirjoittaa tiedustelulaista myös tuoreessa Päivän Lehden kolumnissaan .

Hän toteaa törmänneensä presidenttiehdokkaidenkin puolelta näkemyksiin, joissa siviilitiedustelun merkitystä väheksytään ja sen uhkakuvana nostetaan esiin ”massavalvonta”.

Vanhasen mukaan lakivalmistelussa on ollut alusta asti selvää, että luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoitetaan niin vähän kuin tiedustelutoiminnan tuloksellisuudelle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.