Valtiontalouden alijäämä kyntää yhä syvissä vesissä – Budjettipäällikkö: Uusiin tarpeisiin ei varaa

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mukaan uusille sopeutuksille ensi vuonna ei ole nyt välttämätöntä tarvetta.

– Tärkeää tietysti on, että hallitus pitää aiemmin tehdyistä sopeutuspäätöksistään kiinni. Ne pitää pystyä viemään maaliin täysimääräisesti, Niemelä sanoo STT:lle.

Istuva hallitus laatii viimeisen esityksensä valtion talousarvioksi. Talousarvio sisältää valtion ensi vuoden menot ja tulot.

Valtiovarainministeriö on valmistellut omaa ehdotustaan, josta neuvotellaan ministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa tiistaina. Neuvotteluja johtaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). Paikalla ovat myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) sekä ministeriön ylintä virkamiesjohtoa.

– Itse luonnehtisin niin, että mitään suuria yllätyksiä ei ole tulossa. Budjetti pohjautuu hyvin vahvasti viime kevään kehysriihessä tehtyihin päätöksiin, Niemelä sanoo.

Myös Purra on sanonut aiemmin kesällä, että vaikka seuraavan kauden säästötarve on valtava, viimeiseen budjettiehdotukseen ei tule uusia sopeutustoimia. Hän pitää tiistaina tiedotustilaisuuden, kun valtiovarainministeriön (VM) neuvottelut ovat päättyneet.

Yksityiskohtia ministeriön virkakunnan valmistelemasta pohjaesityksestä Niemelä ei voi vielä kertoa.

– Yleisellä tasolla voin kuitenkin sanoa, että niin sanottua jakamatonta varausta, joka on käytettävissä uusiin tai yllättäviin tarpeisiin, ei ole nimeksikään. Eli jos halutaan rahaa johonkin uuteen, täytyy tinkiä muualta.

Eri ministeriöt antoivat omat ehdotuksensa VM:lle keväällä, ja Niemelä kuvailee niitä ”varsin hyviksi” antaen ymmärtää, että niissä ei ole ollut mitään aivan tavatonta.

Kevään kehysriihessä näytti siltä, että ensi vuonna valtion menot olisivat yli 13 miljardia suuremmat kuin tulot. Niemelä ennakoi, että VM:n budjettiehdotuksessa tasapaino menojen ja tulojen välillä tulee olemaan muutamia satoja miljoonia euroja tätä parempi taloudessa nähtävän pienen positiivisen vireen myötä.

– Hyvin syvissä vesissä ollaan alijäämän suhteen. Suunta on kuitenkin oikea, Niemelä kuvailee.

Niemelän mukaan näyttäisi siltä, että arvonlisäverosta sekä ansio- ja pääomatuloveroista saatavia tuloja olisi tulossa aiemmin ennakoitua enemmän. Toisaalta arvio valtion korkomenoista on päivittynyt hieman ylöspäin.

Viime viikolla Tilastokeskus julkisti alustavan toisen vuosineljänneksen talouskasvulukeman, joka ylitti VM:n aiemmat kasvuennusteet. Niemelä sanoo, että jos luku jää voimaan, alijäämä voi pienentyä entisestään.

Huolimatta siitä, että talouden kasvun odotetaan nopeutuvan, julkinen velan kasvu jatkuu ja hipoo jo sataa prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2030.

Hallitus ei tule pääsemään tällä vaalikaudella sopeutustavoitteeseensa. Se on tehnyt kymmenen miljardin edestä sopeutuspäätöksiä, joilla tarkoitus on ollut taittaa velkasuhde ja painaa alijäämä yhteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä.

– Ensi vuoden loppuun mennessä tästä on hallituksella kasassa noin neljä miljardia euroa nettona, Niemelä sanoo.

Miksi ensi vuodelle ei tarvitse päättää uusia sopeutustoimia, jos koko vaalikauden tavoitteeseen ei näillä näkymin päästä? Menokehyksien näkökulmasta tilanne on Niemelän mukaan tiukka, mutta sillä pärjätään, jos kaikki jo tehdyt päätökset saatetaan maaliin.

– Toki jos ensi vuodelle tehtäisiin veronkiristyksiä tai menoleikkauksia, se helpottaisi seuraavan vaalikauden työtä, hän myöntää.

Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä pääsi alkuvuodesta sopuun tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta tulee sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.

Kun kyseessä on vaalikauden viimeinen vuosi ja eletään jo elokuuta, merkittäviä lainsäädäntöuudistuksia, joilla voitaisiin menoja säästää merkittävästi, ei Niemelän mukaan ehditä edes toimeenpanna. Tällä aikataululla kyseeseen tulisivat Niemelän mukaan lähinnä vain veroihin tehtävät muutokset.

Poliittisesti sellaisten päätösten tekeminen voisi olla näin lähellä eduskuntavaaleja vaikeaa.

Koko hallitus kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarvioehdotuksesta syyskuun alussa, minkä jälkeen esitys annetaan eduskunnalle.