Vakoiluepäilyjä tulee naapurimaissa julki, mutta Suomessa ei – supon päällikkö vakuuttaa, että epäilyttäviin toimiin on silti puututtu
Venäjän diplomaattipeitteellä harjoittama henkilötiedustelu on Suomessa tällä hetkellä historiallisen vähäisellä tasolla, arvioi suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Pelttari kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että Venäjän henkilötiedustelua ovat hoitaneet vuosien ajan pitkälti diplomaattipeitteellä toimivat Venäjän virkamiehet, koska järjestely takaa heille immuniteetin rikosoikeudellisesta vastuusta.
Ukrainan sodasta seuranneet liikkumisrajoitukset ovat osaltaan heikentäneet venäläisten mahdollisuutta kulkea rajan yli Suomesta Venäjään. Lisäksi Suomi on sodan syttymisen jälkeen myös karkottanut useita Venäjän suurlähetystössä työskennelleitä virkamiehiä, jotka ovat Suomen mukaan toimineet tiedustelutehtävissä.
Supon Pelttari kuitenkin tarkentaa STT:lle haastattelussa, että Suomen pitää olla valmiina, jos Venäjä alkaa etsiä henkilötiedustelulle muita tapoja.
– Tiedusteluintressi Suomessa ei ole laskenut, pikemminkin noussut, sanoo Pelttari STT:lle.
Suojelupoliisi arvioi torstaina, että Venäjä on kohdistanut tiedustelua entistä enemmän kyberympäristöön.
Suomen naapurimaissa, varsinkin Norjassa ja Ruotsissa, on viime aikoina tullut ilmi lukuisia vakoiluepäilyjä, joista on käynnistetty esitutkinta.
Myös Viron tiedusteluviranomainen Kapo on tuonut julkisuuteen lukuisia tapauksia, joissa ihmisen epäillään luovuttaneen Venäjälle tietoja luvatta. Vastaavia tapauksia ei kuitenkaan ole tullut Suomessa ilmi.
Vähäinen tai olematon määrä vakoiluepäilyä koskevia esitutkintoja ei Supon Pelttarin mukaan ole kuitenkaan osoitus siitä, että Suomessa vastavakoilu olisi epäonnistunut. Hänen mukaansa Suomessa asioita ei myöskään nosteta tapauksia vastaavalla tavalla julkisuuteen kuin muissa maissa.
Supo on jo aiemmin kertonut painottavansa ennaltaehkäisevää puuttumista mahdolliseen vakoiluun.
– Totean vain, että me olemme tähän toimintaan johdonmukaisesti puuttuneet. Suomesta on näitä tiedustelu-upseereita kautta aikojen säännönmukaisesti myös karkotettu, kertoo Pelttari.
Hän ei mene yksityiskohtiin vedoten siihen, että kyse on suojelupoliisin operatiivisesta toiminnasta.
Pelttari nostaa myös esiin sen, että moni valtio vähensi Venäjän vastavakoiluun kohdistamiaan resursseja 1990–2000-luvuilla, mitä Suomessa ei tehty.
Tätä helpotti hänen mukaansa myös se, ettei Suomen tiedusteluviranomaisten tarvinnut kohdistaa resursseja terrorismin torjuntaan vastaavalla tavalla kuin muissa maissa jouduttiin.
– Torjumme vakoilua niin tehokkaasti kuin mahdollista.