Arvio Kremlin suunnitelmasta: Näytösvaalien jälkeen lisäjoukkoja rintamalle

Venäjä

Kun tulevan viikonlopun näennäiset presidentinvaalit on Venäjällä käyty, saatetaan maassa nähdä uusi mobilisaatiokierros Ukrainan rintamalle, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström.

– Odotuksissani on, että vaalien jälkeen Venäjä ryhtyy voimaperäisemmin rekrytoimaan henkilöstöä palvelukseen, Forsström sanoo.

– Jollain tavalla miesmäärää pyritään lisäämään. Odotan pyrkimystä kääntää tilanne vielä ennen kesää tai kesän alussa, kun olosuhteet ovat edullisemmat.

Samantyyppisiä pyrkimyksiä on varmasti myös Ukrainassa, Forsström sanoo. Liikekannallepanon toteuttaminen on ollut Ukrainassa kiivas puheenaihe pitkään.

– Tässä on ehkä tietynlainen kilpajuoksu nyt menossa niin materiaalin, ajan kuin henkilöstön suhteen molemmilla puolilla. Mihin se sitten johtaa, aika näyttää.

Ukrainan presidentiltä Volodymyr Zelenskyiltä kuultiin maanantaina viimeaikaisiin uutisiin nähden yllättävänkin positiivista viestiä sotatilanteesta.

Zelenskyi vakuutti ranskalaisella BFM TV -kanavalla, että Venäjän eteneminen Ukrainassa on pysäytetty ja että tilanne on Ukrainan joukkojen kannalta paljon parempi kuin viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

Vain pari päivää myöhemmin Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi puolestaan kuvaili rintamatilannetta idässä vaikeaksi. Syrskyi kertoi vierailleensa Donetskin alueella kahdessa prikaatissa, joissa hänen mukaansa on uhkana, että venäläisyksiköitä etenee syvälle Ukrainan taistelumuodostelmiin.

Toisaalta muualla kuin itäisellä rintamalla Venäjän toiminta on Syrskyin mukaan kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Tuhannen kilometrin pituinen rintama Ukrainassa ulottuu itään ja etelään.

Forsström ei näe presidentin ja asevoimien komentajan kommenteissa ristiriitaa, vaikka ensivilkaisulla siltä voisi näyttää: tilanne on vaikea, mutta Ukraina ei ole murtunut, eikä rintamatilanteessa ole tullut isoja muutoksia, hän sanoo.

– Presidentti puhuu varsin isoista kuvioista ja kokonaisuuksista, kun taas asevoimien komentaja on vähän tarkemmin tilanteessa mukana, Forsström arvioi.

– Mielestäni molemmat ovat oikeassa siinä mielessä, että Avdijivkan kaupungin valtauksen jälkeen Venäjä on hyökännyt kyllä koko ajan, mutta ei mitään mittavia edistysaskeleita ole päässyt tekemään, ja Ukrainalla on kykyä vielä puolustaa.

Venäläisjoukot saivat lähinnä symbolisesti merkittävän Avdijivkan kaupungin haltuunsa helmikuussa pitkien ja raskaiden taisteluiden jälkeen. Sen jälkeen Venäjä on väittänyt vallanneensa myös useita pienempiä asutusalueita Avdijivkasta länteen.

New York Times uutisoi maaliskuun alussa Ukrainan puolustuslinjojen Avdijivkan länsipuolella olevan satelliittikuvien perusteella yllättävän heikkoja.

Ukrainalla tiedetään myös olevan pulaa sekä miesvoimasta että asetarvikkeista, etenkin ammuksista. Toisaalta Venäjän käymä kulutussota kuluttaa myös Venäjän resursseja, Forsström huomauttaa.

– Jos tappioluvut henkilöstön osalta pitävät edes suurin piirtein paikkansa, se kyllä selittää sen, että eteneminen on ollut aika hidasta. Voimasuhteet ovat niin tasan, että ei pystytä kovastikaan hyökkäämään tai etenemään.

Forsström muistuttaa myös, että julkiset tiedot rintamatilanteesta ovat puutteellisia, osin epäluotettavia ja tulevat aina vähän jäljessä.

– Ajankohtaista rintamatilannetta ei voida tietää julkisuuden perusteella.

Venäjällä on viime viikonlopusta lähtien nähty useita lennokki-iskuja, muun muassa Belgorodin ja Kurskin alueella lähellä Ukrainan rajaa sekä Rjazanin alueella Moskovasta kaakkoon.

Viikonloppuna Venäjän puolustusministeriö väitti tuhonneensa liki 50 lennokkia Ukrainan raja-alueella. Vahvistamattomien sosiaalisen median tietojen mukaan ukrainalaislennokit olisivat iskeneet tuolloin myös lentokonetehtaaseen.

Tiistaina lennokki-iskut sytyttivät tuleen kaksi polttoainevarikkoa ja keskiviikkona öljynjalostamon.

Täsmäiskut syvälle Venäjälle eivät välttämättä näy heti tämän päivän rintamatilanteessa, vaan Ukraina pyrkii vaikuttamaan niillä pidemmällä tähtäimellä erityisesti Venäjän öljytuloihin, Forsström sanoo.

– Kyllä isku teollisuuslaitokseen tai varastoon aikamoista tuhoa aiheuttaa, vaikka ei varmasti kokonaan tuotanto lamaannukaan.

Viime viikolla Ukraina puolestaan sanoi tuhonneensa Venäjän sotalaivan Mustallamerellä.

– Laivaston alusten upottamiset ja tuhoamiset Mustallamerellä ovat myös osoitus siitä, että venäläiset eivät ole turvassa myöskään rintaman takana, vaikka Ukrainalla ei käytännössä ole laivastoa, Forsström sanoo.

Hän uskoo, että kiihtyneiden drooni-iskujen ajankohdalla on yhteys myös viikonlopun vaaleihin.