Uusilla sote-alueilla suuria eroja valmistelussa – "Kiire tulee"
Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja toiminnan valmistelussa vuotta ennen kuin sote- ja pelastustoiminta siirtyy alueiden vastuulle.
Osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo STT:lle, että tosiasiallisesti valmistelu on alueilla käynnistynyt viime kesälomien jälkeen.
– Syksy on ollut koneiden käynnistämistä. Valmistelu on saatu hyvin liikkeelle, mutta totuus on, että kiire tulee, Hakari sanoo STT:lle.
Hakari johtaa usean ministeriön yhteistä johtoryhmää, jonka tehtävänä on koordinoida uudistuksen valmistelua 21 alueen kanssa.
Hyvinvointialueet perustettiin viime heinäkuussa sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt uudistusta koskevat lait. Ne vastaavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelun järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Hakari ei usko, että uudistus saadaan kokonaan tehtyä vuoden 2023 alkuun mennessä, mutta alueet voivat silti aloittaa toimintansa.
– Valmista on siinä mielessä, että palvelut jatkuvat ja palkat maksetaan. Toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja uudistamiseen liittyvät asiat ovat kesken, mutta välttämättömät työt saadaan tehtyä, Hakari lupaa.
Hän korostaa, että iso reformi vie vuosia. Alueiden toiminnasta vastaavat niiden omat valtuustot, jotka alueiden asukkaat valitsevat vaaleilla 23. tammikuuta. Niille riittää työtä palveluiden uudesta muodosta päätettäessä.
Alueet ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa.
Pisimmällä ovat ne alueet, joissa kaikki maakunnan kunnat ovat vapaaehtoisesti jo aiemmin järjestäneet terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palveluita yhdessä. Näitä alueita löytyy erityisesti itäisestä Suomesta ja Pohjanmaalta.
– Pidemmän aikavälin muutos on isoin niissä, joissa ei ole aiemmin ollut koko maakunnan kattavaa kuntayhtymää, Hakari sanoo.
Vanhasta yhteistyöstä löytyy esimerkki Pohjois-Karjalasta, jossa yhteinen kuntayhtymä Siun sote on järjestänyt maakunnan sote- ja myös pelastuspalvelut jo viiden vuoden ajan.
– Meillä valmistelu etenee hyvin, kun olemme käytännössä tehneet muutoksen jo, sanoo Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen.
Kuntayhtymän tekemä työ kuvaa sitä, mitä monella muulla alueella on tällä hetkellä työn alla. Lähes 20 organisaatioita fuusioitui ja niiden työntekijät siirtyivät uudelle, yhteiselle työnantajalle. Työnkuvat ja toimintatavat piti yhtenäistää. Esimerkiksi palveluiden pääsyn kriteereitä yhdistettiin koko maakunnassa, mikä on nyt edessä myös maan muissa osissa.
– Asioita on tämänkokoisessa organisaatiossa hirveästi. Kun Siun sote aloitti, meille esimerkiksi siirtyi kunnista tuhansia sopimuksia, jotka olivat erimittaisia ja eri tavoin tehtyjä.
Alueellisia integroituja kuntayhtymiä on Hakarin mukaan yhdeksän, joista kaikki eivät tosin kata aivan koko maakuntaa. Vuoden alusta alkaen Pohjanmaa liittyi Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Kymenlaakson ja Keski-Pohjanmaan edustamaan joukkoon.
Toista tilannetta edustaa esimerkiksi Varsinais-Suomi. Alueella on puolisen miljoonaa asukasta 27 erikokoisessa kunnassa. Alueelle on syntymässä yksi suurimmista hyvinvointialueista, jonka vuosibudjetti olisi runsaat kaksi miljardia euroa ja palveluksessa yli 23 000 työntekijää.
– Emme ole maalissa tai lähelläkään sitä, mutta olemme päässeet hyvin vauhtiin, sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo.
Esimerkiksi sairaanhoitajat ja lääkärit tulevat siirtymään vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen. Hankejohtajat ja projektipäälliköt on rekrytty luovuttavista yhtiöistä, kuten kunnista, kuntayhtymistä, sairaanhoitopiiristä ja pelastustoimesta.
Remontissa pitää huomioida molemmat viralliset kielet, yliopistollinen keskussairaala sekä historiallinen epäluottamus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja pelastuslaitos on molemmat perustettu valtioneuvoston päätöksillä, koska alueen kunnat eivät päässeet asioista itse yksimielisyyteen.
– Varsinais-Suomessa on maan hajanaisin sote-palveluiden verkosto, Bergendahl summaa.
Eniten kesken ovat Hakarin mukaan tietojärjestelmiin liittyvät muutokset. Myös hallintoon, tukipalveluihin ja talouden järjestämiseen liittyy kysymyksiä ratkaistavaksi vuosiksi eteenpäin.
– Tietojärjestelmien kehittäminen on haastavin asia. Siinä on eniten välttämätöntä tekemistä, joka on saatava kuntoon vuoden 2023 alkuun, Hakari sanoo.
Samalla linjalla on Varsinais-Suomen Bergendahl. Hänen mukaansa alue on panostanut eniten juuri neljään Hakarin luettelemaan teemaan. Suurin haaste on ICT.
– Vaikka kunnissa olisi käytössä sama potilastietojärjestelmä, kirjaamiskäytännöt voivat erota toisistaan. Myös talous- ja henkilöstöhallinnossa voi olla monia järjestelmiä ja tapoja toimia.
Hän kuitenkin uskoo, että hajanaisuuden karistava Varsinais-Suomi on yksi uudistuksen suurimmista hyötyjistä, kunhan siihen on sopeuduttu muutama vuosi. Myös Pirskanen kehuu yhteistyötä.
– Yksittäisten kuntien resursseilla tehtynä palvelut eivät olisi Pohjois-Karjalassa siinä kunnossa, missä ne nyt ovat. Talouskehitys on ollut hyvin lähellä kuntien asettamaa raamia, Pirskanen sanoo.
Siun sotea koko viisi vuotta johtanut Pirskanen kannustaa muita alueita löytämään yhdessä parhaita toimintoja. Hän toivoo, että se auttaa alueita ydintehtävässä: parhaiden mahdollisten palveluiden tarjoamisessa kansalaisille.
– Meidän pitäisi saada yhteisellä tiedolla johdettua toimintaa, jotta joka paikassa ei pyritä keksimään pyörää uudelleen.
Bergendahl vakuuttaa, että Varsinais-Suomi on selvittänyt aiemmin terveydenhoitonsa yhtenäistäneiden alueiden kokemuksia. Lisäksi pirstaleisen kuntarakenteen ja yliopistosairaalan vuoksi sille läheisiä yhteistyökumppaneita ovat myös Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
Muutoksia on toki edessä myös Pohjois-Karjalassa. Yksi niistä on, että tukipalveluiden tuottaminen on järjestettävä uudelleen, koska jatkossa kunnat eivät voi myydä esimerkiksi ruoka- ja siivouspalvelua hyvinvointialueelle. Ohjausvalta siirtyy kunnilta valtiolle.
Kansalaisten näkökulmasta näkyvin muutos on demokratia. Sote-palveluita johtava valtuusto valitaan vastedes vaaleilla kansalaisten äänillä eikä kuntien toimesta.
Kollega Varsinais-Suomessa luonnehtii, että käsillä on yksi Suomen historian suurimpia kuntauudistuksia – ja luonnehtii kolmen viikon päässä häämöttäviä aluevaaleja ”uskomattoman tärkeiksi”.
– Kuntien käyttömenoista keskimäärin 58 prosenttia on sote-kuluja. Pyöreästi siis jopa kaksi kolmasosaa kunnista siirtyy hyvinvointialueille. Siinä suhteessa toivoisin, että tämä ei mene huomaamatta, Bergendahl sanoo.
