Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttu on vireillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa – "Tulevaisuuden kannalta periaatteellinen merkitys", sanoo vastaava päätoimittaja
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevaan tuomioon halutaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) kanta. Asia on tullut EIT:ssä vireille huhtikuussa, kertoo laamanni, asianajaja Kai Kotiranta STT:lle.
Hän edustaa EIT:ssä Sanoma Media Finland Oy:tä ja toista tuomion saanutta toimittajaa.
Rikosasiassa on kyse HS:n vuonna 2017 julkaisemasta, Jyväskylän Tikkakoskella sijainnutta Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleestä jutusta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta juttusarjasta.
Helsingin hovioikeus katsoi viime vuoden heinäkuussa antamassaan tuomiossa, että artikkelit sisälsivät tietoja seikoista, jotka ovat olleet Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Kaksi HS:n toimittajaa tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakon eli reilun 4 000 euron sakkorangaistukseen. Heistä vain Pietiläinen työskentelee enää Helsingin Sanomissa.
HS:n omistaja Sanoma Media Finland määrättiin poistamaan yleisön saatavilta ja hävittämään Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistu juttu.
Korkein oikeus (KKO) hylkäsi joulukuussa valituslupahakemukset, ja hovituomio jäi voimaan.
Kotiranta sanoo, että asian vireille tulon jälkeen EIT päättää, ottaako se asian ratkaistavakseen.
– Ratkaisevaa on se, että päätyykö EIT siihen, että asiassa voisi olla käsillä ihmisoikeusloukkaus, ja onko se sellainen asia, joka edellyttäisi EIT:n uutta kannanottoa.
– Jos EIT tutkii asian, kysytään Suomen valtion vastausta. Sitten valittajalle tai valittajille annetaan vielä mahdollisuus antaa oma vastaselvitys. Asia ratkaistaan pääasiassa kirjallisen aineiston perusteella.
Kotiranta ei kommentoi, kumpaa tuomituista toimittajista hän edustaa EIT:ssä eikä sitä, mihin kysymykseen tarkalleen EIT:n halutaan ottavan kantaa. Asiassa ei hänen mukaansa välttämättä ole EIT:n näkökulmasta ennakkopäätöksellistä intressiä, mutta hän pitää tärkeänä, että EIT ratkaisisi asian.
– Ei sitä valitusta olisi muuten EIT:hen ajettu. Ylipäänsä ajattelen niin, että kaikkinaisiin sanan- ja ilmaisunvapauden rajoituksiin erityisesti tänä päivänä 2020-luvulla pitäisi suhtautua äärimmäisen pidättyväisesti ja lähteä siitä, että sananvapauden piirin pitäisi olla ennemminkin mahdollisimman laaja kuin millään tavalla sitä supistava.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoitti tammikuussa, että EIT:hen aiotaan valittaa julkaisemattomien juttujen tuomiosta. Yläjärvi ei halua avata tarkemmin, mihin kaikkeen ihmisoikeustuomioistuimen halutaan ottavan kantaa.
– Emme kommentoi tarkemmin valituksen täsmällistä sisältöä, mutta voin sanoa, että tärkein asia on julkaisemattomien juttujen tuomio, hän sanoo STT:lle.
HS poisti hovioikeuden määräyksen mukaisesti Viestikoekeskus-jutun verkosta. Yläjärvi sanoo, että vaikka EIT:n mahdollinen ratkaisu ei hovituomiota muutakaan, ratkaisulla olisi laajempaa merkitystä sananvapauden kannalta.
– Tulevaisuuden kannalta sillä on periaatteellinen merkitys, miten tällaisiin tapauksiin suhtaudutaan ja mikä se kehys Euroopassa on, kun keskustelu Puolustusvoimista ja kansalaisten valvonnasta varmasti jatkuu.
EIT valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Jos se katsoo sopimusta rikotun, sillä on valta määrätä sopimusvaltio, tässä tapauksessa Suomi, maksamaan valittajalle hyvitystä.
Sanoma Media Finland on STT:n pääomistaja.