Sunnuntaista lähtien tekoälyllä tuotettu sisältö pitää erikseen merkitä

Sunnuntaista lähtien tekoälyn tuottaman sisällön tunnistamisen pitäisi helpottua, sillä tekoälysisältö tulee erikseen merkitä.

Sunnuntaina tulevat voimaan EU:n tekoälyyn liittyvät avoimuusvelvoitteet. Niiden tarkoituksena on, että eurooppalaiset tietävät heti, ovatko verkkosisällöt tekoälyn luomia vai ei.

Tekoälyn käytön yleistyminen on tehnyt vaikeammaksi erottaa, mikä on aitoa ja mikä on tekoälyn luomaa. EU perustelee sääntöjä ihmisten luottamuksen edistämisellä ja tarpeella torjua petoksia ja väärää tietoa.

Uutta sisältöä luovan eli generatiivisen tekoälyn avulla pystyttään luomaan suuret määrät disinformaatiota, joka voi olla suunnattu tietyille yleisöille ja jota pystytään levittämään nopeasti.

Velvoitteet tulevat voimaan porrastetusti. Sunnuntaista lähtien yhtiöiden on taattava, että tekoälyjärjestelmät kuten chattibotit ja -robotit tekevät käyttäjille selväksi, että keskustelua käydään tekoälyn kanssa.

Jos esimerkiksi kuvan tai tekstin on luonut tekoäly, sen täytyy tulla selvästi ilmi.

Tekoälyllä tehty sisältö tulee merkitä esimerkiksi vesileimoilla tai muilla tunnisteilla, jotka helpottavat tekoälysisältöjen tunnistamista. Yhtiöitä uhkaa suuri sakko, jos ne eivät seuraa vaatimuksia.

EU:n säännöt koskevat ammattimaisessa tarkoituksessa tehtyä sisältöä. EU korostaakin, että sääntöjen piiriin ei kuulu yksityishenkilöiden tekoälyn avulla tekemä sisältö.

Yksi EU:n suurimmista huolista ovat syväväärennökset eli deepfaket. Niillä tarkoitetaan erilaisia sisältöjä, joissa tekoälyn avulla on esimerkiksi yhdistetty ääntä, kuvaa ja videota.

Syväväärennöksissä videolla esiintyvät ihmisen kasvot saatetaan esimerkiksi korvata toisen ihmisen kasvoilla.

Sääntöjen alaisuuteen kuuluvat myös tekstijulkaisut, jotka liittyvät yleistä etua koskeviin asioihin ja joita ei ole ihminen tarkistanut.

EU:n linjauksia on myös arvosteltu. Joidenkin mielestä säännöt saattaisivat johtaa siihen, että lähes kaikki verkkosisältö täytyy merkitä, sillä tekoälyn käyttö yleistyy kaikkialla Euroopassa.

– Olemme kuulleet, että sääntöjen toimeenpaneminen tulee olemaan erittäin, erittäin vaikeaa. Mutta mielestäni kuulemme tätä usein sääntöjen noudattamiseen liittyvistä vaatimuksista, kansainvälisen tietosuoja-ammattilaisten yhdistys IAPP:n tekoälyn hallintokeskusten toimitusjohtaja Ashley Casovan sanoo AFP:lle.

Maailman suurimmat teknologiayhtiöt ovat jo valmistautuneet sääntöihin lisäämällä omia tekoälymerkintöjään.

Esimerkiksi Tiktok on jo pidempään vaatinut sisällöntuottajia merkitsemään tekoälyn luomat kuvat, äänet ja videot. Sen mukaan yli kolmessa miljardissa sisällössä on jo merkinnät.

Teknologiajätti Meta on ottanut käyttöön tekoälymerkinnän Instagramissa ja Facebookissa julkaistaville sisällöille.

Muun muassa Google, Nvidia, OpenAI ja Apple tekevät yhteistyötä merkintöihin liittyen.

Googlen Brysselissä toimivan yhteiskuntasuhteiden ja politiikan osaston johtaja Karen Massin varoittaa sääntelyn monimutkaisuudesta, joka voi hänen mukaansa kääntyä sääntöjen tarkoitusta vastaan.

Hän näkee, että ne voivat hämmentää juuri niitä ihmisiä, joita sääntöjen on tarkoitus auttaa.

– Jos verkko täyttyy päällekkäisistä tekoälymerkinnöistä ja lakisääteisistä ilmoituksista, ihmisten on entistä vaikeampi saada selkeä käsitys siitä, mitä he katsovat, Massin sanoo.