Urpilainen: En onnistunut korvaamaan Pekka Haavistoa ei-porvarillisen Suomen kärkiehdokkaana
SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen katsoo, ettei onnistunut vaalikampanjassaan korvaamaan Pekka Haavistoa ei-porvarillisen Suomen kärkiehdokkaana.
Urpilainen tiesi presidenttiehdokkaaksi lähtiessään asetelman muuttamisen olevan vaikeaa, mutta halusi silti yrittää.
– Kun ilmoittauduin presidentinvaaliehdokkaaksi ja aloitin kampanjoinnin kaksi kuukautta sitten, tiesin, että tämä asetelma on hyvin vaikea. Pekka Haavisto on ollut 12 vuotta ei-porvarillisen Suomen kärkiehdokas, ja moni sosiaalidemokraatti on häntä useissa edellisissä vaaleissa äänestänyt. Tällaisen asetelman muuttaminen lyhyessä ajassa oli vaikeaa, Urpilainen sanoi STT:lle.
– Halusin kuitenkin asettua ehdokkaaksi, koska koen, että demokratiaa puolustetaan asettumalla ehdokkaaksi ja tarjoamalla vaihtoehtoja, Urpilainen jatkoi.
Urpilaisen mukaan Haaviston johtoaseman haastaminen oli erityisen vaikeaa, koska EU-komissaarin työnsä vuoksi hän saattoi kampanjoida vain vajaan kahden kuukauden ajan. Urpilainen on kuitenkin tyytyväinen, että lähti ehdokkaaksi, koska katsoo voineensa vaikuttaa vaalikeskustelujen agendaan.
– Aidosti ajattelen, että tällä lyhyellä kampanjalla pystyttiin vaikuttamaan vaalien keskusteluagendaan eli tuomaan esille sitä, että presidentti on arvojohtaja ja että arvoilla ja yhteiskunnallisella eheydellä on merkitystä, Urpilainen arvioi.
Urpilainen on tyytyväinen myös siihen, että hän saattoi nostaa keskusteluissa esille niin sanotun laajan turvallisuuden käsitettä, joka on tullut hänelle läheiseksi EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina.
– Suomi ei voi katsoa vain omia rajojaan, vaan meidän täytyy myös kantaa vastuuta globaalista etelästä, Urpilainen painotti.
Urpilaisen mukaan on selvää, että niin sanottu taktinen äänestäminen vaikutti hänen vaatimattomaksi jääneeseen äänisaaliiseensa. Erityisesti tilanteeseen vaikutti Urpilaisen mukaan perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon nousu mielipidekyselyissä vaalikampanjoinnin loppusuoralla.
– Olen saanut paljon viestejä, ja moni äänestäjä tuli sanomaan suoraan, että halusin äänestää sinua, mutta koen tärkeäksi estää Jussi Halla-ahon nousun toiselle kierrokselle. Monet äänestivät jotain vastaan sen sijaan, että äänestävät jonkin puolesta. Sekin varmasti osittain selittää tulosta, Urpilainen sanoi.
Urpilainen ei pidä ihmeellisenä, että hävisi vaalien ensimmäisellä kierroksella vasemmistoliiton Li Anderssonille, vaikka vasemmistoliitto muutoin vaaleissa yleensä aina jää selvästi SDP:n taakse.
Urpilainen sai 4,3 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä, kun Anderssonin osuus oli 4,9 prosenttia. Andersson sai noin 17 500 ääntä enemmän kuin Urpilainen.
Urpilainen muistuttaa, että Andersson on ollut viimeiset vajaat kymmenen vuotta kotimaan politiikan eturivissä, puolueensa puheenjohtajana ja myös opetusministerinä.
– Minä olen puolestani ollut viimeiset kymmenen vuotta kotimaan politiikan takarivissä sen jälkeen, kun jäin SDP:n puheenjohtajan paikalta pois kymmenen vuotta sitten. Neljä viime vuotta olen ollut EU-komissaarina, minkä vuoksi en ole ollut Suomessa kovinkaan paljon julkisuudessa. Tälläkin oli varmasti oma roolinsa vaalituloksessa.
Urpilainen sanoo, ettei ole päättänyt, ketä äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella. Hän aikoo katsoa tarkasti tulevia vaalikeskusteluja ja kiinnittää erityistä huomiota ehdokkaiden arvoihin.
– Arvojohtajuus on minulle tärkeää. Haluan, että tasavallan presidenttinä toimii henkilö, joka haluaa edesauttaa suomalaisen eheyttä ja yhtenäisyyttä, koska vain eheä ja yhtenäinen Suomi on ulkoisesti vahva Suomi, Urpilainen painotti.
Urpilainen ei aio antaa äänestäjilleen minkäänlaista suositusta, miten heidän tulisi äänestää vaalien toisella kierroksella.
– Äänestäjä on kuningas. Hän osaa kyllä itse päättää, ketä hän äänestää. Uskon, että suomalaiset osaavat tehdä viisaita valintoja ilman, että heille annetaan siihen ohjeita, Urpilainen summasi.