Unicefin tutkimus: Suomessa lasten eriarvoisuus lukutaidossa kasvaa alakoulun ja yläkoulun välillä
Suomi sijoittuu eri maiden vertailussa kärkijoukkoon koulutuksen yhdenvertaisuudessa.
Sen sijaan suomalaislasten eriarvoisuus lukutaidossa kasvaa alakoulun ja yläkoulun välillä, selviää YK:n lastenjärjestön Unicefin tutkimuksesta.
Tarkastelussa tutkittiin muun muassa alakoulun neljäsluokkalaisten ja 15-vuotiaiden yläkoululaisten lukutaitokuilua eli eroa parhaiten ja heikoimmin suoriutuvan kymmenyksen välillä.
Alakoululaisten lukutaitokuilun vertailussa Suomi oli kolmanneksi yhdenvertaisin valtio, mutta yläkoululaisten kohdalla sijaluku oli 11:s.
Unicefin vuosittain toteuttamassa Report Card -tutkimuksessa oli mukana 41 EU- ja OECD-maata.
– Suomi on perinteisesti ollut yksi maailman yhdenvertaisimpia maita. On huolestuttavaa, että Suomessa eriarvoisuus kasvaa alakoulun ja yläkoulun välillä, sanoo Suomen Unicefin asiantuntija Mia Malama tiedotteessa.
Suomessa on hänen mukaansa tutkittava, mistä eriarvoisuuden kasvu johtuu, jotta se saadaan kääntymään laskuun.
– On äärimmäisen tärkeää, että kaikilla nuorilla on yläkoulun päättäessään mahdollisuus pärjätä jatko-opinnoissa.
Tutkimuksessa huomio oli varsinkin yläkoulun lukutaitokuilussa, koska Unicefin mukaan lukutaito 15-vuotiaana ennustaa selvimmin pärjäämistä aikuisiällä.
Tässä valossa yhdenvertaisimmat maat ovat Latvia, Irlanti ja Espanja, eriarvoisimpia taas Israel, Bulgaria ja Malta.
Tutkimuksen mukaan vanhempien ammatti vaikuttaa Suomessa voimakkaasti 15-vuotiaiden jatko-opiskelusuunnitelmiin.
Asiantuntija-ammateissa työskentelevien vanhempien lapset uskovat suorittavansa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon useammin kuin suorittavan työn ammateissa työskentelevien vanhempien lapset.
Kun tutkimuksessa asetetaan maat paremmuusjärjestykseen sen perusteella, kuinka vähän vanhempien tausta vaikuttaa lasten tulevaisuudensuunnitelmiin, löytyy Suomi vasta sijaluvulta 21.
Vertailussa oli mukana 35 maata, joista oli tietoja saatavilla.
– Suomalaisen yhteiskunnan pitää pystyä parempaan, Malama sanoo.
– Jokaisella nuorella on oikeus kykyjään vastaaviin tulevaisuudensuunnitelmiin. Koulun ja vanhempien pitää tukea nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa.