Tyytymättömyys syvenee maaseudulla: "Jos valtio tarjoaa vähemmän, sen ei pidä laskuttaa täyttä hintaa"
Jos julkiset palvelut heikentyvät maaseudulla, myös verotuksen pitäisi keventyä, esittää keskustan entinen kansanedustaja Joonas Könttä.
– Vero on sopimus: maksat, ja saat vastineeksi palveluja. Mutta jos palvelut häviävät, sopimus muuttuu yksipuoliseksi. Maaseutukunnan asukas maksaa saman kuin helsinkiläinen, mutta saa yhä vähemmän vastineeksi, Könttä kirjoittaa Facebookissa.
Köntän mukaan alueellista verovähennystä ei tulisikaan ajatella ”erityiskohteluna”, vaan ”kohtuutena”.
– Se on myös rehellistä: jos valtio tarjoaa vähemmän, sen ei pidä laskuttaa täyttä hintaa.
Könttä huomauttaa, että julkisen talouden säästöt näyttävät taulukoissa kliiniseltä, mutta maaseudulla lukujen taakse kätkeytyy menetettyjä tunteja, pidempiä matkoja ja kasvavaa turhautumista.
– Ihmisten arjessa tämä näkyy ja tuntuu. Kun lähikoulu lakkaa, lapset matkustavat tunnin tai pidempäänkin bussilla. Kun terveysasema suljetaan, lääkärireissu vie puoli päivää. Kun viranomaispalvelut siirtyvät verkkoon, moni jää ilman apua. Kaupungissa sama palvelu löytyy nurkan takaa.
Elämä alueilla uhkaa käydä jatkossa entistä vaikeammaksi.
– Rahaministeriön budjettipäällikkö esitti, että maaseudulla asfalttitiet pitäisi muuttaa takaisin sorateiksi, Könttä viittaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemisen taannoiseen Ylen haastatteluun, jossa tämä pohti, voisiko osa asfalttiteistä olla jatkossa hiekkateitä, joiden kunnossapito on edullisempaa.
Köntän mukaan valtiovallan tavoitteen tulee olla se, että peruspalvelut turvataan koko maassa.
– Jos valtio päättää heikentää palvelutasoa, sen on vähintäänkin tunnustettava päätöksen hinta, eikä sysätä sitä kokonaan niiden maksettavaksi, joilla vaihtoehtoja on vähiten.