Tutkimus: Näin ruutuaika haittaa taaperoiden kielellistä kehitystä
Ruutuajan eli erilaisten digitaalisten laitteiden parissa vietetyn ajan vaikutuksista eri-ikäisiin on keskusteltu paljon, ja aihetta on myös tutkittu. STT:n uutisoima Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että mitä enemmän leikki-ikäiset viettivät aikaa yksin ruutujen ääressä, sitä suppeampi sanavarasto, heikompi kielellinen ymmärrys ja kokonaiskielellinen taso heillä oli.
Myös äitien ruutuajan määrän nähtiin olevan yhteydessä lasten kielelliseen kehitykseen. Isiä otoksessa ei tutkittu.
– Negatiivinen yhteys sanastoon ja kokonaiskielelliseen tasoon oli vahvempi, jos sekä lapsi että äiti viettivät tahoillaan paljon aikaa laitteilla, kertoo puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Riikka Mustonen Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastolta.
Tutkimuksessa seurattiin suomenkielisten, tavanomaisesti kehittyneiden 2,5–4-vuotiaiden lasten yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vietetyn ruutuajan ja kielen eri osa-alueiden yhteyksiä.
Ruutuaikaan laskettiin kaikki television äärellä, pelikonsolilla, tietokoneella, älypuhelimella tai tablettitietokoneella vietetty aika. Taustamuuttujat kuten lapsen ikä, äidin koulutustaso ja lasten syntymäjärjestys perheessä otettiin Mustosen mukaan huomioon.
Ruutuajan määrää selvitettiin kyselylomakkeella, ja lasten sanaston sekä kielen rakenteisiin liittyviä taitoja, puheen ymmärtämistä sekä kokonaiskielellistä tasoa tutkittiin erilaisten testien avulla.
Tutkimukseen osallistui 164 lasta äiteineen. Lapset viettivät laitteilla keskimäärin 79 minuuttia päivässä, joista yksin käytettyä aikaa oli 44 minuuttia ja loput vanhemman kanssa. Äitien keskimääräinen ruutuaika oli viisi ja puoli tuntia päivässä, mihin sisältyi työssä vietetty aika.
Yhdessä vanhemman kanssa vietetty ruutuaika voi Mustosen mukaan kuitenkin olla kehitykselle hyödyllistä, jos vanhempi ja lapsi keskustelevat sisällöistä keskenään. Juuri yhteiset jaetun tarkkaavuuden hetket ovat tärkeitä.
– Nämä yhteiset hetket saattavat vähentyä, jos lapsella tai vanhemmalla on paljon ruutuaikaa. Leikki-ikäisten lasten yksin viettämää ruutuaikaa kannattaa siis rajoittaa. Myös vanhemman on hyvä tarkastella tottumuksiaan siltä kannalta, häiritseekö ruutuaika vastavuoroisia hetkiä lapsen kanssa, Mustonen sanoo.
Hän muistuttaa, että ruutuaika on myös vain yksi tekijä, joka voi vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen.
– Ruutuajan vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Monet muutkin ympäristön tekijät ja perimä ovat merkityksellisiä varsinkin pienemmillä lapsilla.
Mustosen mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää puheterapeuttien ja esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajien työssä, jos lapsen kielellinen kehitys ei suju tavanomaiseen tapaan.